Euroopan parlamentin jäsenet saivat työstään aina vuoteen 2009 saakka muhkean eläkebonuksen loppuiäkseen. Tämän jälkeen parlamentin uudet jäsenet jätettiin eläkejärjestelmän ulkopuolelle, mutta vanhan järjestelmän piiriin kuuluu yli 900 henkilöä. Eläkejärjestelmän rahat ovat kuitenkin lopussa ja viimeiset tonnit tulevat maksuun vuoden 2025 alkupuolella. EU-lainsäätäjät pyrkivät nyt nopeasti keksimään ratkaisuja tilanteeseen, joka hoitamatta saattaa johtaa Eurooppalaisille veronmaksajille jopa 310 miljoonan euron laskuun. Aiheesta uutisoi Politico-lehti.
Vanhassa järjestelmässä, jossa entiset Euroopan parlamentin jäsenet ja useat nykyiset EU-komissaarit saavat tuhansien eurojen kuukausittaisen maksun parlamentin lisäeläkepotista. Järjestelmä oli voimassa kahden vuosikymmenen ajan ja se suljettiin uusilta jäseniltä vuonna 2009. Järjestelmän rahat ovat kuitenkin loppumassa ja se on romahtamaisillaan. Miljoonia maksavaa järjestelmää on uudistettava, vaikka se tietääkin leikkauksia lisäeläkkeen saajille, jotta kustannukset eivät kaatuisi veronmaksajien harteille.
Maanantaisessa suljetussa kokouksessa sovittiin, että ylimääräisen eläkejärjestelmän maksut leikataan puoleen. Samalla päätetiin nostaa tukikelpoisuuden ikärajaa 65 vuodesta 67 vuoteen. Lisäeläke on lisäksi ollut sidottuna inflaatioon ja maksujen korotukset on jäädytetty. Edunsaajia kannustetaan hyväksymään lisäksi myös muhkea kertaluontoinen tarjous, jonka turvin koko järjestelmä on mahdollista purkaa.
Puhemiehistö teki päätöksensä esitetyistä kahdesta vaihtoehdoista, joista hylättyä luonnehdittiin oikeudellisesti vähemmän riskaabeliksi, mutta myös lyhytaikaisemmaksi. Toisessa vaihtoehdossa ikärajaan ei oltaisi koskettu ja kertaluontoista kannustinta ei olisi maksettu.
Tehty päätös tulee todennäköisesti pidentämään järjestelmän kantokykyä vuoteen 2027 jälkipuoliskolle ja pienentää 310 miljoonan euron lisäinvestointitarvetta 86 miljoonaan euroon. Lopullinen päätös siitä, annetaanko varojen loputtua järjestelmän vain kaatua vai pelastetaanko se veronmaksajien varoilla, tehdään vasta vuoden 2024 EU-vaalien jälkeen.
Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala kertoo tiedotteessa, että järjestelmä olisi pitänyt lopettaa jo vuosia aiemmin.
– Rahaston kaatuminen ei myöskään saisi jäädä pois pöydältä. Oikeudelliset näkemykset vastuukysymyksissä eroavat toisistaan ja asiaa voitaisiin lopulta testata tuomioistuimessa, Hautala kertoo.