Viron Helsingin-suurlähettiläs Sven Sakkov on huolissaan Venäjän yhteiskunnan kehityksestä. Moskovan aloittama suurhyökkäys Ukrainassa on vaikuttanut negatiivisella tavalla Venäjään, mutta toistaiseksi maan talous tai presidentti Vladimir Putinin hallinto eivät ole romahtaneet.
– Ymmärtääkseni Putinin hallinto on edelleen vakaalla pohjalla. Se lujittaa otettaan vallasta, emmekä näe merkkejä sen heikkenemisestä, Sakkov sanoo Verkkouutisille.
– Hallinto näyttää lisäävän omaan yhteiskuntaansa kohdistuvia tukahduttamistoimia ja aggressiota ulkomailla. Näin on asian laita ikävä kyllä.
Hänen mukaansa henkilö voi vaihtua maan johdossa, mutta hallinnon vaihtuminen on eri asia. Sakkov muistuttaa venäläisestä imperialismista, joka on vaikuttanut Venäjällä vuosisatojen ajan ja vaikuttaa edelleen.
Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että venäläinen imperialismi ei häviä itsestään mihinkään, vaikka maassa vaihtuisi valta ja Vladimir Putinin hallinto romahtaisi. Imperialismin katsotaan istuvan tiukasti venäläisessä kulttuurissa ja venäläisten ajattelussa, jota on kestänyt jo vuosisatoja – ensin tsaarien ja kommunistien vallan alla ja nyt Putinin komennuksessa. Ihmisten ajattelun muuttuminen voi kestää pitkään.
– En ole ollenkaan optimistinen sen suhteen, että Venäjä saisi uuden johtajan, joka muuttaisi kehityskulun parempaan suuntaan, Sakkov toteaa.
– Kyse ei ole pelkästään Putinin hallinnosta, vaan myös kansasta ja ihmisistä, hän sanoo Venäjän imperialistiseen ajattelutapaan viitaten.
Sakkov muistuttaa, että venäläisille on syötetty tämänkaltaista imperialistista ajattelumallia kautta aikain.
– Minä asuin valitettavasti ensimmäiset 20 vuotta elämästäni miehitetyssä Neuvosto-Virossa. Minä tiedän, millaisia lähetyksiä ja elokuvia televisiossa näytettiin.
– Joten näkemykseni eivät perustu pelkästään esimerkiksi kirjoista saatuun tietoon, vaan minä olen elänyt ja kokenut sen. Ja tämä ei tule muuttumaan.
Sakkov suhtautuu pessimistisesti Venäjän yhteiskunnallisen kehityksen kulkusuuntaan.
– Jotta tämä voitaisiin muuttaa, jonkin tahon pitäisi vallata ja miehittää Venäjä ja rakentaa yhteiskunta uudenlaiseksi, kuten tehtiin toisen maailman sodan jälkeen Japanissa ja Saksassa. Tämä ei selvästikään ole realistinen skenaario.
”Nato-prosessien eritahtisuus ei olisi ongelma”
Sven Sakkovin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien mahdollinen eritahtisuus ei olisi ongelmallista Viron kannalta.
– Meillä ei varsinaisesti ole virallista kantaa tähän asiaan. (Suomen pääministeri) Sanna Marin (sd.) on todennut monesti, että Suomen ja Ruotsin samanaikainen liittyminen puolustusliittoon olisi kaikkien osapuolien etujen mukaista, Sakkov toteaa.
– Mutta asiat eivät aina edisty kaikkien osapuolten etujen mukaisella tavalla. Ja tässä tilanteessa kahdesta hakijamaasta toisen hyväksyminen Nato-jäseneksi vahvistaisi myös hyvin selvästi puolustusliiton pohjoista puolustusta.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan molemmat maat pitää ratifioida jäseniksi mahdollisimman nopeasti.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin liittolainen, ex-ministeri Akif Cagatay Kilic ei sulje pois mahdollisuutta, että Turkki hyväksyisi Suomen puolustusliitto Naton jäseneksi ennen Ruotsia. Hänen mukaansa Suomi on edennyt Nato-prosessissa ja yhteisymmärrysasiakirjan toteuttamisessa Ruotsia nopeammin. Turkki on Unkarin ohella ainoa Nato-maa, joka ei vielä ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia.
Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat viime kesänä yhteisymmärrysasiakirjan Nato-prosessin edistämiseksi. Maiden väliset neuvottelut ovat olleet jonkin aika jäässä, mutta keskusteluja on tarkoitus jatkaa torstaina. Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu on aiemmin sanonut, että Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessit saatetaan erottaa toisistaan.
Natolla ei kuitenkaan ole olemassa yhteishakemusta. Jokainen maa hakee Nato-jäsenyyttä yksin. Sekä Suomella että Ruotsilla on omat hakemuksensa, vaikka maat edistävät jäsenyysprosesseja yhdessä.
Sven Sakkovin mukaan Virossa toivotaan, että Suomi ja Ruotsi etenevät puolustusliittoon yhdessä käsi kädessä. Hänen mielestään myös eritahtinen eteneminen olisi toimiva vaihtoehto.
– Samalla varmistettaisiin, että Naton laajentuminen Suomeen ja Ruotsiin etenee. Se lähettäisi selkeän turvallisuuspoliittisen signaalin Moskovalle.
Turkin ohella myös Unkari on osallistunut Nato-jarrutukseen. Useat johtavat unkarilaispoliitikot ovat vakuutelleet tukeaan Suomen Nato-jäsenyydelle. Samaan aikaan epäselvyys Nato-prosessin etenemisestä on suuri, eikä Unkarin parlamentti jatkuvista spekulaatioista huolimatta vielä ole äänestänyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä. Asiasta on tarkoitus äänestää maaliskuussa.