Digitalisaatio ei suojannut yrityksiä koronapandemian seurauksilta

Tutkimuksen mukaan yrityksen toimiala oli digitalisaatioastetta tärkeämpi tekijä sille, miten liiketoiminta kehittyi koronan aikana.
Tutkimuksen mukaan logistiikka- sekä hotelli- ja ravintola-alat kärsivät eniten koronashokista niiden digitalisaation asteesta riippumatta. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Tutkimuksen mukaan logistiikka- sekä hotelli- ja ravintola-alat kärsivät eniten koronashokista niiden digitalisaation asteesta riippumatta. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Kaikki Pohjoismaat selvisivät verrattain pienin taloudellisin seurauksin koronapandemiasta, sillä niiden bruttokansantuotteen pudotus oli EU-alueen pienimpiä.

Usein on väitetty, että syy matalaan pudotukseen piilee Pohjoismaiden korkeassa digitalisaatioasteessa. Korkean digitalisaation ajateltiin mahdollistavan sen, että talous pyöri pandemiassakin etätyön, verkkokaupan ja videokokousten ansiosta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan korkea digitalisaation aste ei kuitenkaan suojannut suomalaisyrityksiä koronakriisin aiheuttamalta shokilta. Tutkimuksen ovat tehneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkijat Otto Kässi, Johannes Hirvonen ja Mika Pajarinen sekä tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Yrityksen toimiala nähtiin tutkimuksessa digitalisaatioastetta tärkeämpänä selittävänä tekijänä siinä, miten yritysten liiketoiminta kehittyi korona-aikana. Logistiikka- sekä hotelli- ja ravintola-alat kärsivät eniten koronashokista niiden digitalisaation asteesta riippumatta.

Sen sijaan rakentamisen, kaupan sekä erilaisten liike-elämän palvelujen parissa toimivien yritysten liiketoiminta kehittyi vahvasti myös korona-aikana.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tulokset herättävät tutkijoiden mukaan vahvan epäilyksen siitä, että digitalisaatioasteen ja bkt:n muutoksen välinen yhteys selittyykin todennäköisesti eri maiden toimialarakenteella eikä suoraan digitaalisella valmiudella.

‒ Pohjoismaiden parempi menestys voi johtua yksinkertaisesti siitä, että koronakriisissä Pohjoismaiden talouksien rakenne oli suotuisampi kuin monilla palveluvaltaisemmilla mailla. Aiemmat digi-investoinnit saattoivat myös edesauttaa vastustuskykyisemmän toimialarakenteen muodostumisessa. Toisaalta on kuitenkin hyvä huomioida, että vaikka Pohjoismaiden digitaaliset investoinnit olisivat olleet vähäisempiä, niiden palvelu- ja turismisektori tuskin olisivat merkittävästi suurempia, pohtii Etlan tutkija Otto Kässi tiedotteessa.

Tutkimuksessa ei havaittu myöskään eroja palvelu- ja teollisuusyritysten välillä siinä, miten digitalisaatio lisäsi yritysten iskunkestävyyttä. Korkean etätyövalmiuden omaavien yritysten ei havaittu hyötyneen digitalisaatiosta enempää kuin matalan etätyövalmiuden yritykset.

Christine Lagarden mukaan päättäjien täytyy arvioida odotettavissa olevan inflaatiopiikin laajuus ja kesto.
Maailman tilanne voi Etlan mukaan varjostaa näkymiä.
Sitran ehdottama sopimus korostaa yhteistyötä yli puoluerajojen.
Mainos