Taantuman kriteerit täyttyivät – “valopilkkuja on vaikea löytää”

Ekonomistin mukaan kallistuneet sähkölaskut veivät tilaa muulta kulutukselta.
Voimalinjoja kylmässä pakkassäässä Espoossa 22. helmikuuta 2023. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Voimalinjoja kylmässä pakkassäässä Espoossa 22. helmikuuta 2023. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Suomen bruttokansantuote (bkt) supistui Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Lukema on selvästi heikompi kuin aiemmissa ennakollisissa tiedoissa.

Pari viikkoa sitten Tilastokeskus oli arvioinut bruttokansantuotteen supistuneen 0,2 prosenttia. Koko viime vuoden bruttokansantuote kasvoi silti 2 prosenttia edellisestä vuodesta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Lukema kuulostaa hyvältä, mutta se heijastelee yksinomaan niin sanottua kasvuperintöä ja alkuvuoden koronaelpymistä, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo tiedotteessa.

Vuoden toisella puoliskolla alkoi talouden supistuminen, joka on nyt jatkunut kaksi peräkkäistä neljännestä, mitä usein pidetään taantuman kriteerinä.

– Venäjän hyökkäyksestä alkanutta talouskriisiä on leimannut suhdannetilanteen asteittain etenevä heikkeneminen, jota on ajanut korkea inflaatio ja kiristyvä rahapolitiikka. Vuoden viimeisellä neljänneksellä heikkeneminen jyrkkeni.

– Kaikki bruttokansantuotteen alaerät supistuivat, joten suoranaisia valopilkkuja on vaikea löytää, Appelqvist toteaa.

Bruttokansantuotteen taso oli vuoden viimeisellä neljänneksellä likimain samalla tasolla kuin vuonna 2021 vastaavaan aikaan.

Poimintoja videosisällöistämme

– Käytännössä yhden vuoden verran talouskasvua on taas pyyhkiytynyt pois Suomesta uusimman talouskriisin seurauksena. Romahduksesta ei silti voi puhua. Optimisti voi edelleen takertua siihen, että selvästi huonomminkin olisi voinut mennä.

Kaikki isot kysyntäerät, eli vienti, investoinnit ja kulutus, silti laskivat suhteessa edelliseen neljännekseen. Myös yksityisen kulutuksen supistuminen jatkui odotetusti, kun inflaatio heikensi palkansaajien ostovoimaa.

– Erityisesti kohonneet korkokustannukset ja kallistuneet sähkölaskut veivät tilaa muulta kulutukselta. Kokonaisuudessaan kotitaloudet sinnittelivät silti hyvin, ja kulutuksen supistuminen oli edelleen varsin loivaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Todennäköisesti yksityinen kulutus tulee kuitenkin jatkumaan vaisuna vielä kuukausia, kunnes myöhemmin tänä vuonna nousevat palkat alkavat tukea jälleen ostovoiman elpymistä, Jukka Appelqvist ennustaa.

LUE MYÖS:
Suomi vajosi taantumaan 

Christine Lagarden mukaan päättäjien täytyy arvioida odotettavissa olevan inflaatiopiikin laajuus ja kesto.
Maailman tilanne voi Etlan mukaan varjostaa näkymiä.
Sitran ehdottama sopimus korostaa yhteistyötä yli puoluerajojen.
Mainos