Helsingin GSE:n taloustieteen työelämäprofessori, ekonomisti Vesa Vihriälä kirjoittaa asiasta blogissaan. Vihriälän mukaan kuudesta suurimmasta puolueesta kokoomus, SDP, keskusta ja vihreät asettavat tavoitteeksi, että noin puolet tai hieman enemmän vakautuksesta toteutuisi alkavalla vaalikaudella. PS:n ja vasemmistoliiton tavoite näyttäisi hänen mukaansa olevan enintään kolmasosa vajaasta 10 miljardista eurosta.
Vesa Vihriälän mukaan sopeutustoimien jakautumisessa meno- ja veromuutosten välillä ääripäitä ovat yhtäältä kokoomus ja PS, joilla sopeutus kohdistuu yksinomaan menoihin. Toisaalla ovat SDP ja vasemmistoliitto, joiden sopeutus perustuu käytännössä yksin verotuksen kiristämiseen.
Keskusta ja vihreät asettuvat Vihriälän mukaan välimaastoon. Talouskasvun varaan laskevat selvästi eniten SDP ja vihreät.
– Valinnat meno- ja verosopeutuksen välillä heijastavat selvästikin puolueiden erilaisia poliittisia arvostuksia julkisen sektorin koon ja tulontasauksen suhteen, hän toteaa.
Vihriälän blogin myös twiitanneen EK:n pääekonomisti Sami Pakarisen mukaan koonti suurten puolueiden sopeutustoimista vain menojen ja verojen osalta kertoo niin ikään puolueiden eroista. Hänen mukaansa kokoomuksen luvut ovat 5,5 miljardia (100 % menot, 0 % verot) ja SDP:n 1,5 miljardia (0 % menot, 100 % verot).
”Tarvitaan kompromisseja”
Vesa Vihriälän mukaan “tällaisia arvostuseroja ei ole taloustieteellisin perustein mahdollista asettaa paremmuusjärjestykseen”.
– Sopeutuksen painottamista enemmän menoihin kuin veroihin puoltaa kuitenkin kokemus siitä, että menosopeutusten tulokset ovat yleensä olleet kestävämpiä kuin veronkorotuksin aikaansaatu tasapainon paraneminen.
– Sen sijaan voi perustellusti kysyä, kuinka uskottavia (tuottavuuden) kasvun ja työllisyyden paranemiseen perustuvat tasapainotustavoitteet alkavan vaalikauden aikana ovat.
Vihriälän mukaan tuottavuuden kasvuun ja työllisyyteen voidaan vaikuttaa vain välillisesti ja niiden tulokset syntyvät parhaimmillaankin hitaasti. Vihriälän mukaan puolueiden esittämät luvut ovat epärealistisia vaalikauden loppuun mennessä.
– Suurista puolueista tämä on erityinen ongelma SDP:n ohjelmassa, jossa valtaosa koko vakautustavoitteesta nojaa juuri kasvun ja työllisyyden paranemiseen. Myös meno- ja verosopeutustoimilla saavutettavien alijäämävaikutusten realistisuutta voi epäillä monien toimien osalta eri puolueiden tavoitteenasettelussa.
Vesa Vihriälän mukaan julkisen talouden vakauttaminen tulee olemaan poliittisesti vaikea ja epäsuosittu hanke, joka onnistuu vain enemmistöhallituksella.
– Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmasta on sovittava sellaisten puolueiden kesken, joiden omien vakautusohjelmien sisällöt poikkeavat huomattavasti toisistaan. Tarvitaan siis kompromisseja.
– Olisi tärkeää, että puolueet sitoutuisivat jo ennen vaaleja siihen, ettei kompromissien hakemisessa turvauduta vakautustavoitteen kunnianhimon laskuun, Vihriälä toteaa.
LUE MYÖS:
Petteri Orpo: SDP:n veronkorotukset rankaisevat työtä ja yrittämistä
Julkisen talouden vakauttaminen on muodostumassa keskeiseksi vaalien kysymykseksi. Tässä hieman päivitettyjä ajatuksia aiheesta nyt kun puolueiden tavoitteista alkaa olla parempi selvyys.https://t.co/sipZ8RAsrL
— Vesa Vihriälä (@vesa_vihriala) February 26, 2023
Vesan blogissa mainio koonti suurten puolueiden sopeutustoimista. Jos katsotaan vain menoja ja veroja:
Kok 5,5 mrd. 100 % menot, 0 % verot
Kesk 3,5 mrd. 80 % – 20 %
Vihr 3,0 mrd. 40 % – 60 %
PS 2,4 mrd. 100 % – 0 %
Vas 1,5 mrd. -70 % – 170 %
SDP 1,5 mrd. 0 % – 100 % https://t.co/96nJNyr6sT pic.twitter.com/L3OWs4nuwl
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) February 26, 2023