Yli kolmannes (37 prosenttia) suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa, ilmenee palveluyhtiö Baronan toteuttamasta työelämätutkimuksesta. Joka kolmas (35 prosenttia) pohtii alanvaihtoa.
Työpaikan vaihtoa pohtineiden määrä on noussut viime vuoden vastaavasta kyselystä yhdellä prosenttiyksiköllä. Alanvaihtoa pohtivien määrä on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä.
Vastausten mukaan tärkein syy työpaikan vaihtamiselle on palkka. Muita yleisimpiä syitä halulle vaihtaa työpaikkaa ovat työtehtävien sisältö sekä ura- ja etenemismahdollisuudet. Alanvaihtoa pohtivat nostivat tärkeimmiksi tekijöiksi palkan, motivaation ja oman jaksamisen.
Kyselyn mukaan työntekijöiden kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt ja kuormitus lisääntynyt, vaikka samaan aikaan työn mielekkyys sekä työn ja arjen yhteensovitus ovat parantuneet. Parhaaksi hyvinvointinsa kokivat vanhin vastaajaryhmä eli 60–67-vuotiaat (75 prosenttia), kun taas heikoin hyvinvoinnin kokemus oli nuorimmilla eli 18–29-vuotiailla (63 prosenttia).
– Työssäkäyvien vastauksien kehitys antaa suomalaisen työelämän hyvinvoinnista hieman ristiriitaisen kuvan. On hienoa havaita, että työn joustavuutta ja mielekkyyttä on kyetty työpaikoilla parantamaan. Pitkässä juoksussa ne luovat pohjaa terveemmälle ja yksilölähtöisemmälle työelämälle, Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä sanoo tiedotteessa.
– Tämän päivän työelämän vaativuus on vakava haaste, joka jokaisen työnantajan on otettava vakavasti. Yritysten tulee jatkossa etsiä uusia, entistä matalamman kynnyksen tapoja huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työkyvystä. Erityisesti nuorimmat työntekijät kaipaavat enemmän tukea ja hyvinvoinnin konkreettista johtamista, jotta työn imu tai stressi eivät vaaranna jaksamista, Määttä jatkaa.
Työssäkäyvät odottavat työnantajiltaan hyvinvoinnin tukemiseksi erityisesti parempaa johtamista (39 prosenttia) ja tukea terveelliseen elämäntapaan (34 prosenttia). Hyvinvoinnin huomioimisessa ja edistämisessä suomalaiset työnantajat saavat kouluarvosanaksi 7+.
Myös epävarma maailmantilanne näkyy vastauksissa, sillä yli puolet (52 prosenttia) koki maailman tilanteen suurimmaksi hyvinvoinnin haasteeksi toimeentulon haasteiden (58 prosenttia) jälkeen. Huoli maailman tilasta jätti taakseen niin terveyteen (48 prosenttia) kuin sosiaalisiin suhteisiin (40 prosenttia) liittyvät haasteet.
Maailman tilanne huoletti naisia miehiä hieman useammin.
– Energiakriisi ja hintainflaatio odotetusti näkyvät työssäkäyvien ajatuksissa ja aikeissa. Valmius vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa on vain lisääntynyt ja se näyttäisi osoittavan, että kansainvälisesti havaittu The Great Resignation -ilmiö ei jäänyt hetkelliseksi trendiksi vaan pysyväksi osaksi työelämää. Samalla on kiinnostavaa havaita, että tiettyjen alojen työvoimapula ei näytä vaikuttaneen niiden vetovoimaan, mikä kertoo siitä, että suomalaiset seuraavat työmarkkinoilla kuitenkin ensisijaisesti omaa sisäistä motivaatiotaan, Määttä toteaa.
Nuoret valmiita muuttamaan työn perässä
Työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttamaan harkitsevia oli nyt 17 prosenttia vastaajista, missä oli nousua prosenttiyksikön verran vuoden takaiseen verrattuna. Alle 30-vuotiaista lähes kolmannes (32 prosenttia) pohti muuttoa toiselle paikkakunnalle työn perässä.
Kaikista muuttoa harkitsevista toiseen maakuntaan harkitsi muuttoa 69 prosenttia vastaajista ja toiseen maahan 27 prosenttia vastaajista. Kiinnostus muuttaa maaseudulta kaupunkiin nousi viisi prosenttiyksikköä, kun taas toisin päin kaupungista maaseudulle laski saman verran.
Suomalaisten itseluottamus omaan osaamiseen on Työelämätutkimuksen mukaan vahva. Peräti 89 prosenttia työssäkäyvistä kokee, että osaaminen on tällä hetkellä työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla. Samalla kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (71 prosenttia) kertoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosien aikana. Uuden oppiminen ahdistaa 26 prosenttia työssäkäyvistä.
Uuden osaamisen osalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi koettiin ammatillinen substanssiosaaminen (37 prosenttia), digitaidot (28 prosenttia), johtamistaidot (24 prosenttia) ja kieliosaaminen (23 prosenttia). Osaamista kehitetään eniten kollegoiden kanssa keskustellen, verkkokursseilla ja lisäkoulutuksessa sekä lukemalla kirjallisuutta.
Ajan puute on suurin este uuden oppimiselle
Ylivoimaisesti suurin este uuden oppimiselle on ajan puute (33 prosenttia). Seuraavaksi tulevat opiskelun aiheuttama toimeentulon menetys (14 prosenttia) ja motivaation puute (12 prosenttia). Työssäkäyvät antavat osaamisen kehittämisessä työnantajille arvosanaksi niin ikään 7+.
– Työelämän jatkuva muutos aiheuttaa sen, että kukaan ei ole työelämässä koskaan täysin valmis vaan uutta tietotaitoa on haettava ja omaksuttava jatkuvasti. Samalla kuitenkin työssäkäyvät katsovat merkittävimmäksi esteeksi ajan puutteen, ja työpäivätkin venyvät. Meidän työnantajien on huomioitava tämä ja allokoitava uuden oppiminen kiinteäksi osaksi normaalia työtä ja työpäivää, esimerkiksi työn monipuolistaminen, uudet projektit tai työkierto ovat toimivia käytäntöjä. Meidän on myös rakennettava joustavampia oppimismalleja yhdessä julkisen sektorin kanssa ja lisättävä oppisopimuskoulutuksia, Määttä sanoo.
Työelämätutkimukseen haastateltiin noin 2 000 työssäkäyvää suomalaista. Tutkimus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: työn merkitys ja työura, osaaminen sekä hyvinvointi. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2022.