Hyvinvointialueet ovat ottaneet vuoden alusta lähtien täyden sote-vastuun tilanteessa, jossa alueiden ylin johto arvioi vanhushoivan olevan pahasti aliresursoitu.
Tilanteen vakavuus käy kiistatta ilmi joulukuussa toteutetusta kyselystä hyvinvointialueiden ylimmälle johdolle.
– Tulokset eivät jätä selittelylle sijaa, kyllä tilanne on erittäin vakava. Yli 70 prosenttia vastanneista arvioi, että taloudelliset resurssit eivät ole riittävät tai eivät lainkaan riittävät (22 %), eikä kukaan pidä resursseja täysin riittävinä. Vakavinta tässä on tietenkin se, mitä resurssipula vanhushoivan osalta on aiheuttamassa, toteaa Timo Halima, joka on tiedolla johtamiseen erikoistunut johtaja turvaratkaisuja muun muassa vanhushoivaan tarjoavan AddSecuren palveluksessa.
Haliman mukaan kyselystä osattiin odottaa huolia etenkin hoitajavajeesta, muttei näin vakavia.
– Hoitajavaje on paisumassa arvioitua pahemmaksi. Lähes puolet (45 %) hyvinvointialueiden ylimmästä johdosta arvioi, että hoitajia voi puuttua jopa viidennes, yli kolmasosa (36 %) ennakoi kymmentä prosenttia lähenevää hoitajavajetta. Yksikään johtaja ei uskonut, että ilman vajetta selvittäisiin, ja jopa 30 prosenttia vajetta väläytellään. Voi sanoa, että vanhushoiva on kriisiytymässä, summaa Halima.
Vanhukset ja omaiset kärsivät
Halima on erityisen huolissaan hoitajavajeen seurauksista itse vanhushoivalle ja laajemminkin inhimillisellä tasolla. AddSecure huolehtii yli 40 000 vanhuksen turvapuhelinpalveluista tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa, eli tuntuma vanhushoivan arkeen on vahva.
– Meillä on jo nyt yli puoli miljoonaa kotona asuvaa 75 vuotta täyttänyttä senioria. Vain muutaman vuoden päästä heitä on jo yli 700 000 – tämä kertoo olennaisen väestökehityksestä. Miten hoitajat tulevat jaksamaan? Ennuste on huono, lähes kaikki hyvinvointialueiden ylimmät johtajat (95 %) arvioivat hoitajien ylikuormittuvan resurssipulan takia, Halima sanoo.
Vanhuksille tilanteen nähdään kostautuvan yksinäisyytenä (57 %) ja ylikuormittumassa ovat arvioiden mukaan myös omaiset (57 %).
Tulokset osoittavat, että vanhuspalveluiden järjestämisessä on paljon haasteita ratkaistavana tulevien vuosien aikana, arvioi hyvinvointialueiden resurssipulan kanssa itsekin painiva vaikuttaja.
– Yleisesti hyvinvointialueiden rahoituksellinen tilanne näyttäytyy uudistuksen alkuvaiheessa haastavana. Voisi sanoa, että resurssien niukkuus palveluiden järjestämiseen periytyy kunnista hyvinvointialueille. Rahoituksen lisäksi resurssien niukkuus näyttäytyy muun muassa hoitoalan henkilöstön saatavuusongelmina, toteaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousjohtaja Ville Rajahalme.
Tyytymättömyyttä hallitukseen
Hyvinvointialueilla arvioidaan hallituksen toimintaa varsin kriittisesti. Kaksi kolmasosaa (66 %) johtajista arvioi, että Suomen hallitus on onnistunut melko huonosti (52 %) tai erittäin huonosti (14 %) hyvinvointialueiden vanhushoivatyön pohjustamisessa.
Johtajien vapaissa kommenteissa kritisoidaan erityisesti hoitajamitoitusta:
”Hoitajamitoitus-muutos kannattaa peruuttaa…”
”Hoitajamitoituslainsäädäntö ei ole onnistunut. Ei ole hoitajia eikä rahaa. Lain noudattaminen aiheuttaa paineita, pidettävä jopa asumispaikkoja tyhjänä, että mitoitus täyttyy…”
”Tosiasiat olisi hyvä tunnustaa. Henkilöstöä ei mistään saada riittävästi, joten joustavuutta tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Mitoituksilla ja normeilla tätä ei ratkaista…”
Vastaajista kuitenkin myös lähes kolmannes arvioi hallituksen onnistuneen melko hyvin (28 %) tai erittäin hyvin (4 %).
– Minusta ei ole rakentavaa lähteä ketään syyttelemään, vaan etsiä yhdessä ratkaisuja. Yhteistyö valtiovallan ja hyvinvointialueiden kanssa toimii omasta näkökulmastani hyvin, ja siihen aiomme jatkossakin panostaa, sanoo talousjohtaja Rajahalme.
Kyselyyn ”Riittävätkö rahat ja hoitavat kädet?” – Resurssien riittävyys ja valmius 1.1.2023 vastasi 23 hyvinvointialueiden ylimmän johdon (sisältäen vanhuspalvelujen johdon ja talousjohdon) edustajaa. Vastauksia saatiin 16 hyvinvointialueen sekä Helsingin johtajilta, edustaen yhteensä 75 prosenttia väestöstä. Kyselyn on toteuttanut strateginen viestintätoimisto Hopiasepät AddSecuren tilaamana ja AddSecuren asiantuntijoiden tuella.