Alan tuotanto ja työllisyys pysyvät vielä loppuvuoden kohtalaisen hyvällä tasolla. Ensi vuoden alkupuoliskolla on kuitenkin odotettavissa muutos heikompaan. Myös hyvä työllisyyskehitys on vaarassa.
− Mitään rajua heikentymistä ei ole näillä näkymin edessä, mutta kasvun hiipuminen maailmalla ja euroalueen erittäin vaisu kehitys eivät voi olla vaikuttamatta teknologiateollisuuden ja Suomen vientinäkymiin, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta.
Teknologiateollisuus ry:n tuoreen tilauskanta- ja henkilötiedustelun mukaan teknologiayritysten kolmas vuosineljännes oli edelleen hyvä. Yritysten saamien uusien tilausten arvo oli hivenen suurempi kuin edellisellä vuosineljännekellä ja 17 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.
Reaalisesti tilauskertymän kasvu oli vuodentakaisesta selvästi vaatimattomampi, sillä osa arvon kasvusta selittyy kohonneilla tuottajahinnoilla. Tuottajahinnat olivat kolmannella neljänneksellä noin 15 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten.
Heikkenevä suhdanne näkyy etenkin tarjouspyynnöissä. Kysyntätilannetta kuvaava saldoluku painui lokakuussa selvästi pakkaselle (-7), ja luku on nyt heikentynyt viisi perättäistä vuosineljännestä. Saldoluku viestii heikentyneestä kysynnästä markkinoilla.
Teknologiayritysten tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kuusi prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja kymmenen prosenttia suurempi kuin vuoden 2021 syyskuussa.
− On lähes varmaa, että euroalueen talous supistuu vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tilanne on erityisen vaikea Suomen tärkeimmässä vientimaassa Saksassa. Tilannetta kuvaa sekin, että ostopäällikköindeksien mukaan teollisuuden tilaukset euroalueella supistuvat nyt nopeinta tahtia sitten finanssikriisin 2009, jos korona-ajan pudotusta ei oteta huomioon, Rautaporras sanoo.
− Myös Suomessa tilanteen odotetaan heikkenevän viimeistään alkuvuoden aikana. Vaikka nopeaa käännettä heikompaan ei olekaan odotettavissa, tuotannon kääntyminen laskuun ja työttömyysriskin lisääntyminen ovat ikäviä tosiasioita. Asetelma on taloudelle hyvin vaarallinen, sillä vahva työllisyys on kannatellut yksityistä kulutusta kovasta inflaatiosta huolimatta, Rautaporras muistuttaa.
Kasvusta ei saa säästää
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kuuluttaa talouden kriisitietoisuutta, mutta samalla rohkeaa satsausta kasvuun. Talouden käyrät osoittavat huolestuttavalla tavalla alaspäin.
Hirvolan mukaan on upea saavutus, että suomalaiset teknologiayritykset ovat pärjänneet toistaiseksi verraten hyvin koko ajan hankalammassa markkinatilanteessa.
− Päättäjien katse alkaa jo suuntautua tulevaan vaalikauteen, mutta istuvallakin hallituksella on monta haastetta selätettävänä. Yksi on energian korkea hinta, joka on saatava laskemaan kaikkialla Euroopassa. Aivan keskeinen toimi on komission valmistelussa oleva sähkömarkkinamalli. Siitä on saatava mahdollisimman markkinaehtoinen ja tehokas. Kallis sähkö koettelee niin kotitalouksia kuin yrityksiäkin, ja ennen pitkää tilanne uhkaa heijastua myös työllisyyteen, Hirvola muistuttaa.
Hän toivoo, että vaaleihin valmistautuvat puolueet miettisivät paitsi säästötoimia myös talouskasvun vauhdituslistoja.
– Kasvusta ei saa säästää, vaikka menojen karsiminen on muuten välttämätöntä kiihtyvän velkaantumisen takia. Osaaminen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ovat itseoikeutetusti asioita, joihin leikkuri ei saa iskeä vaan päinvastoin satsauksia tulee merkittävästi lisätä, Hirvola sanoo.
− Jälleen kerran työmarkkinaratkaisut ovat erittäin keskeisessä roolissa. Vaikka inflaatio kurittaa, emme voi juosta sitä kiinni aiheuttamatta lisää ongelmia ja yhä kiivaampaa hintarallia. Kilpailukyvystä on pidettävä tässäkin tilanteessa huolta, jotta emme ainakaan omilla toimillamme turmele viime aikojen hyvää työllisyyskehitystä.