Ukrainassa vietettiin kuluneella viikolla itsenäisyyspäivää. Samana päivänä 24. elokuuta tuli kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyssotansa Ukrainassa. Vielä sota ei ole näkynyt suuresti eurooppalaisten elämissä.
Syksy ja sen jälkeen talvi alkaa kolkutella Euroopan ja eurooppalaisten oville. Se saattaa tehdä sodan ja sen seuraukset eurooppalaisille konkreettisemmaksi kuin kertaakaan aiemmin tämän sodan aikana.
Innokkaimmat olivat katkaisemassa kaasuhanoja Venäjän ja Euroopan puolelta jo tämän vuoden puolella. Näin voimakkaat kannanotot ovat vaimentuneet ja harva puhuu siitä, että venäläisestä energiasta voitaisiin irtaantua niin nopealla aikataululla.
– Saksassakin on alkanut keskustelu siitä, että onko Nord Stream 2-kaasuputkesta tuleva kaasu yhtään arveluttavampaa kuin Nord Stream ykkösestä tuleva kaasu, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen akatemiatutkija Timo Miettinen Verkkouutisille.
Energiakriisi koettelee ennen kaikkea Saksaa. Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ei kuitenkaan usko Saksan olevan EU:n heikko lenkki.
– Saksan poliittinen järjestelmä on hyvin kehittynyt. Saksassa on vahva parlamentaarinen hallitus eikä vaaleja ole lähiaikoina tulossa liittovaltiotasolla. Saksassa on keinoja tilanteen hallitsemiseksi, Aunesluoma sanoo Verkkouutisille.
Miettinen näkee, että Saksa on kuitenkin muutoksen edessä, koska se on tällä hetkellä turhan riippuvainen Venäjältä tulevasta energiasta. Vaikka Saksa on ottanut etäisyyttä perinteiseen idänpolitiikkaansa, Ostpolitikiin, niin energiakentällä se joutuu tekemään töitä. Miettisen mukaan Saksalla onkin edessään energiasektorin rakennemuutos.
–Halpa venäläinen energia on ollut Saksan teollisuuden moottori. Kriittisesti voidaan sanoa, että viimeisen kymmenen vuoden aikana oltaisiin, voitu tehdä enemmän riippuvuuden vähentämiseksi. Saksassa pitäisi päästä uudenlaiseen teollisuuspoliittiseen ajatteluun, jossa uudistettaisiin talouden rakenteita ja energiaintensiivisen teollisuuden roolia pienennetään.
Ranska on ollut yksi johtavista maista siinä rintamassa, joka on seisonut Ukrainan rinnalla. Energiakysymykset ovat saaneet Ranskassa aikaisemmin aikaiseksi liikehdintää.
– Omavaraisuuden osalta Ranskan asema on parempi kuin Saksan tai Italian. Energian hinnannousu tulee näkymään myös Ranskassa kasvavina sähkölaskuina. Ranskassa on perinne energiapolitiikan ympärille on syntyvistä protestiliikkeistä. Mutta pakotteille on yleinen hyväksyntä Ranskassa, koska ajatellaan, että pakotteet ovat kytköksissä Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan, Miettinen sanoo.
EU saattaa natista, mutta laiva ei uppoa
Juhana Aunesluoma yhtyy Timo Miettisen näkemykseen siitä, että keskisen Euroopan maat eivät ole pakotepolitiikan heikoimmat lenkit. Hänen mukaansa Keski-Euroopan kuten Saksan ja Ranskan tilanne ei tule vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon. Sen sijaan köyhempien Euroopan maiden tilanne saattaa olla toinen.
– Saksan sijaan olisin hyvin huolissani Italiasta, joka on myöskin hyvin riippuvainen Venäjältä tulevasta energiasta. Italiassa hallituksen toimintakyky on hyvinäkin aikoina huomattavasti heikompi kuin Saksassa, Aunesluoma sanoo.
Giorgia Melonin johtama Fratelli D’Italia on ennakkosuosikki Italiassa syyskuun lopussa pidettäviin vaaleihin. Timo Miettinen ei ole huolissaan Melonin vetämästä linjasta. Puolueen linja on transatlanttinen ja se on myönteinen sekä Natolle että pakotepolitiikalle, vaikka vaaleissa energian hinnannousu saattaa nousta esille.
Juhana Aunesluoman mukaan kyse ei Italian kohdalla olekaan siitä, että ongelmat henkilöityisivät yhteen puolueeseen tai henkilöön.
– Italiassa yhteiskunnalliset haasteet ovat aika isoja. Vaatii aika isoa poliittista johtajuutta toimia tilanteessa, jossa sisäiset paineet väistämättä lisääntyvät. Saa nähdä, kuinka hyvin hallitus pystyy viestimään omille kansalaisilleen, miksi pakotteita jatketaan ja toisaalta, miten hyvin se pystyy neuvottelemaan pakotepolitiikasta EU:n kanssa. Uskon, että houkutus pakotteiden keventämisille energiantuonnin suhteen voi olla aika suuri, hän sanoo.
Aunesluoma mukaan heikommassa taloudellisessa asemassa EU-maat ovat haavoittuvaisimpia pakotepolitiikan jatkuessa. Keskustelu pakotteiden ja niiden syiden ympärillä saattaa kiihtyä.
Pakotteet eivät ole tehonneet niin kuin eurooppalaiset olettivat. Venäjä on yllättänyt Euroopan ja EU:n.
– Venäjä osaa pelata tätä peliä ja on paljon vahvempi, mitä Euroopassa on kuviteltu. Sanktioregiimiä pitää jatkuvasti säätää. Luulen, että pian alkaa keskustelu siitä, että jos sanktiot eivät vaikuta Venäjän talouteen, niin ovatko ne silloin järkeviä, Aunesluoma sanoo.
Sekä Miettinen että Aunesluoma uskovat siihen, että keskustelu sanktioiden vaikuttavuudesta tulee kiihtymään. Molempien mielestä EU:n yhtenäisyyden suurin uhka Ukrainaa vastaan on se, että sanktiot vaikuttavat Venäjän talouden sijaan enemmän maiden omaan talouteen, jolloin maiden omat ongelmat menevät Ukrainan asioiden edelle.
Aunesluoma ei kuitenkaan usko, että EU:n rintama tulisi hajoamaan. EU:n liittolaiset tulevat pitämään huolen siitä, että EU seisoo Ukrainan takana.
–Yhdysvallat johtaa Ukrainan tukemista ja Venäjän vastaisia sanktioita. Ja niin kauan kuin Yhdysvalloilla on merkittävä rooli, niin koalitio pysyy kasassa.