Asiantuntija TE:lle: Tästä syystä asuntojen minimipinta-alaa tulisi nostaa

Nykyinen linjaus on peräisin 1950-luvulta.
Kerrostalorakentamista Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Kerrostalorakentamista Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi vaatii asuinhuoneistojen minimipinta-alan nostamista vähintään 25 neliömetriin. Tohtori kertoo perusteistaan TalousElämän haastattelussa.

Hänen mukaansa suurin syy on asumisterveys.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– 20 neliömetrin vähimmäisala on aivan liian pieni nykyisissä olosuhteissa, kun yksin asuvien määrä lisääntyy, väestö ikääntyy ja etätöiden tekeminen kotona yleistyy, Hautajärvi kertoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Nykyinen asuinhuoneiston minimipinta-ala on 20 neliömetriä. Se on peräisin vuodelta 1959.

Sen jälkeen lainsäädäntö muun muassa esteettömyyden osalta on muuttunut, ja esimerkiksi vessojen on oltava aiempaa suurempia.

– Asuntojen toimivuus, luonnonvalo ja lähiluonto edistävät henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Asumisterveys on tärkeä asia kansakunnan hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta, Haurajärvi päättää.

Asumisoikeusasuntojen vajaakäyttö on lisääntynyt. Lakiin halutaan lisää joustoa.
Vaikutukset koskisivat yli 1,6 miljoonaa vuokralaista.
Taustalla vaikuttaa pitkän velkaelvytyksen äkkipysähdys.
Mainos