Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina äänin 448 puolesta, 67 vastaan ja 108 tyhjää mietinnön, jossa mepit kommentoivat EU:n ja Turkin suhteita ja Turkin jäsenyysneuvotteluita.
Vaikka Turkki on toistuvasti todennut haluavansa liittyä EU:hun, viime vuosina se on systemaattisesti jättänyt toteuttamatta liittymisneuvotteluihin kuuluvia sitoumuksia.
Parlamentti pitää tervetulleena EU:n ja Turkin suhteiden yleistä kohentumista viime aikoina muun muassa korkean tason vuoropuhelun muodossa. Toisaalta Turkilla on ollut jatkuvia konflikteja EU-naapurimaidensa kanssa, ja suhteet niihin ovat edelleen haasteellisia, toteavat EU-parlamentti toteaa päätäslauselmassaan.
Mietinnössä todetaan, että Turkin ihmisoikeustilanne on edelleen heikentynyt. Europarmentaarikot tuomitsevat laillisen ja hallinnollisen paineen, joka maassa kohdistuu kansalaisyhteiskuntaan ja ihmisoikeuksien puolustajiin sekä toivovat komissiolta lisää rahallista tukea demokratiaa puolustaville voimille Turkissa.
Mepit kiittävät kuitenkin Turkkia sen pyrkimyksistä toimia sovittelijana Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan.
– EU:n ja Turkin toimiva ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on tärkeää turbulentissa nykytilanteessa, ja Turkki ansaitsee kiitosta sitoutumisestaan Nato- ja EU-yhteistyöhön tällä politiikan alueella. Samoin mepit haluavat huomioida sen, että maan alueella asuu edelleen maailman suurin pakolaisväestö.
Turkki on saanut EU-rahoitusta pakolaisten auttamiseksi, ja mepit sitoutuvat takaamaan sen myös tulevaisuudessa.
EU-parlamentti tukee myös komission ehdotusta neuvotella EU:n ja Turkin tulliliiton päivittämisestä. Siitä olisi hyötyä molemmille osapuolille, mutta mepit tukisivat lopullista sopimusta vain, jos Turkki täyttää tietyt ehdot ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden ja hyvien naapurisuhteiden saralla.
Turkin EU-jäsenyysneuvottelut ovat käytännössä olleet jäissä vuodesta 2018, eikä parlamentti voi tässä tilanteessa muuttaa kantaansa niiden suhteen.
– Koska Turkki on päättänyt avoimesti rikkoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sitovia tuomioita, jotka koskevat Osman Kavalan ja muiden tapausta, Turkin nykyinen hallitus on tarkoituksellisesti kumonnut kaikki pyrkimykset avata liittymisprosessi uudelleen nykyisissä olosuhteissa, toteaa parlamentti.
Turkin vastustus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle hiertää
Europarlamentti kehottaa ”Turkin hallitusta käsittelemään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksia vilpittömin mielin, osallistumaan rakentavalla tavalla toimiin, joilla pyritään ratkaisemaan jäljellä olevat ongelmat EU:n arvojen ja oikeudellisten vaatimusten mukaisesti” ja pidättäytymään epäasiallisesta painostuksesta.
Meppien mukaan nykytilanteessa on tärkeää, että kaikki Nato-liittolaiset ratifioivat nopeasti Suomen ja Ruotsin Nato-liittymispöytäkirjat.
– Nykytilanteessa emme voi antaa geopoliittisten olosuhteiden jyrätä arvoja ja periaatteita, jotka ovat EU-jäsenyysprosessin ytimessä. Siksi EU-parlamentti ei suostu vaikenemaan, kun Turkki menee yhä pidemmälle autoritaarisuuden tiellä. Luottamus on olennaista EU:n ja Turkin välisissä suhteissa, mutta nyt menetämme sitä jatkuvasti, totesi mietinnön esittelijä, sosialidemokraatteja edustava Nacho Sánchez Amor Espanjasta.
– Nato-jäsenyyksien vastustaminen ja kasvavat jännitteet EU-jäsenmaiden kanssa ovat huolestuttavia merkkejä tulevaisuuden kannalta. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, on vaikea nähdä, miten Turkin liittymisprosessi voi yhä olla käynnissä viiden vuoden päästä, hän jatkoi.