Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys ei useiden Carnegie Europe -ajatushautomon haastattelemien asiantuntijoiden mukaan vahvistaisi vain maiden omaa turvallisuutta, vaan myös koko läntistä puolustusliittoa.
Brittiläisen Center for European Reformin johtajan Ian Bondin mielestä ylipäätään kaikkea, mikä nostaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kynnystä uhkailla muita Euroopan maita, on pidettävä nykytilanteessa hyödyllisenä.
– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys edistää niiden turvallisuutta siinäkin tapauksessa, että Venäjä kykenisi vielä meneillään olevan sodan jälkeen hyökkäämään naapureidensa kimppuun – mikä on sen kärsimien mittavien tappioiden valossa kyseenalaista. Suomen ja Ruotsin jäsenyys myös vahvistaa liittokuntaa sekä sotilaallisesti että maantieteellisesti, pitkän uran maansa ulkoasiainhallinnossa tehnyt suurlähettiläs Bond sanoo.
– Vaikka Suomen ja Ruotsin joukot ovat toimineet Naton rinnalla jo vuosia, maat eivät ole voineet laskea Naton viidennen artiklan turvatakuun varaan, eikä Nato ole voinut olla varma siitä, olisivatko ne käytettävissä kriisitilanteessa. Nyt ne voidaan ottaa mukaan Naton suunnitelmiin Baltian alueen puolustamisesta, ja ne pääsevät hyötymään liittouman tarjoamasta pelotevaikutuksesta, hän toteaa.
– Naton näkökulmasta taattu pääsy Suomen ja Ruotsin alueelle vähentäisi huolta lisäjoukkojen lähettämisestä Baltian maihin kriisitilanteessa ja heikentäisi Venäjän hyökkäyksen onnistumisen edellytyksiä. Ainoa osapuoli, joka häviää, on Putin. Venäjän asema Koillis-Euroopassa heikkenee merkittävästi. Euroopan turvallisuuden kannalta se on hyvä asia.
Merkittävä pelote
Norjan Atlantti-seuran pääsihteeri Kate Hansen Bundts korostaa Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden muuttavan geopoliittista asetelmaa Pohjois-Euroopassa.
– Naton pelotetta ja puolustusta lujittaa se, että liittoumaan tulee mukaan uusia demokraattisia, vauraita ja sotilaallisesti suhteellisen vahvoja maita strategisesti tärkeällä alueella, hän sanoo.
Jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, Pohjoismaat muodostavat hänen mukaansa yhtenäisen puolustusyhteisön, jossa kaikki ovat sitoutuneet puolustamaan toinen toisiaan. Myös strateginen syvyys vahvistaa osaltaan turvallisuutta ja kykyä yhteiseen puolustukseen, mikä on tervetullutta myös Baltian maiden kannalta.
Esimerkkinä yhteisen puolustuskyvyn merkittävyydestä hän mainitsee sen, että Pohjoismailla on pian yhteensä 150 amerikkalaisvalmisteista F-35-hävittäjää ja 72 ruotsalaista JAS Gripeniä, jotka voivat tarvittaessa operoida yhdessä Britannian, Saksan ja Alankomaiden ilmavoimien kanssa.
– Tämä luo vahvan pelotejärjestelmän Naton pohjoiselle sivustalle, hän toteaa.
Vaikutusvaltaa Venäjä-suhteissa
Myös puolalainen turvallisuuspolitiikan tutkija Justyna Gotkowska katsoo Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä olevan strategista arvoa niin sotilaallisista kuin poliittisista syistä.
– Molempien maiden liittyminen lisäisi sotilaallista turvallisuutta Itämeren alueella ja arktisella alueella. Se myös estäisi Venäjää hyödyntämästä niiden liittoutumattomuutta ja käyttämästä osia niiden alueista sotilasoperaatioihin Nato-maita vastaan, hän sanoo.
– Suomi ja Ruotsi pääsisivät täysimääräisesti osallisiksi Naton puolustussuunnitelmista ja operaatioista. Niiden sotilaalliset voimavarat muuttaisivat nykyisen, tällä hetkellä Moskovan eduksi olevan alueellisen epätasapainon Itämeren alueella ja antaisivat strategista syvyyttä Liettuan, Latvian ja Viron puolustukselle, hän toteaa.
– Poliittisesti Suomen ja Ruotsin jäsenyys vahvistaisi Naton itäisen sivustan jäsenmaiden ryhmittymää tulevina vuosina, vaikka Venäjän nykyisen Ukrainan hyökkäyksen vaikutukset vähitellen väistyisivät. Ruotsi ja Suomi voisivat myös antaa panoksensa Natossa käytäviin kriittisen tärkeisiin keskusteluihin suhteista Venäjään.