Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottaisivat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Kaikki palvelutuottajat olisivat samalla viivalla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielestä suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on kriisiytynyt. Terveyskeskukset eivät kykene tarjoamaan riittävästi lääkäripalveluja. Paisuneet jonot yleislääkärin vastaanotolle ovat yksi merkki siitä. Sen sijaan työterveyshuollon piirissä olevat saavat perustason lääkäripalvelunsa ilman jonotusaikoja tai asiakasmaksuja.
THL ehdottaa, että perusterveydenhuoltoa vahvistetaan hyödyntämällä olemassa olevia terveydenhuollon voimavaroja nykyistä paremmin. Tämä tapahtuu laajentamalla tuottajakuntaa myös yksityiseen palvelutuotantoon ja kohdistamalla työterveyshuollon palveluja ennaltaehkäisevään toimintaan.
– Kunnallinen perusterveydenhuolto ei pysty tuottamaan tarpeeksi palveluita, sanoo THL:n johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson.
Ihannemäärä järjestäjiä 12–15
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaisivat ”järjestämistahot”, joiden ihannemäärä olisi 12–15. THL ennakoi kuitenkin, että hallitus esittää yli viittätoista järjestäjätahoa eduskunnalle annettavassa järjestämislaissa, jota valmistellaan parhaillaan. Laki on tarkoitus tuoda eduskuntaan keväällä 2014.
THL:n ehdotuksessa ei määritellä järjestäjätahoa, mutta käytännössä THL:n asiantuntijoiden mukaan järjestäjätahot olisivat sosiaali- ja terveysalueita, kerta hallitus on jo viitoittanut tien siihen suuntaan.
Järjestäjätahot hyväksyisivät halukkaat palvelutuottajat listalleen, mikäli ne täyttävät kriteerit. Potilas voisi valita listautuneista palvelutuottajista haluamansa.
Raha kulkisi potilaan mukana. Jos asiakas päättäisi vaihtaa palvelutuottajaa, raha seuraisi hänen mukanaan uudelle palvelutuottajalle.
Palvelutuottajaa saatava vaihtaa usein
Jonssonin mielestä palvelutuottajaa pitäisi saada vaihtaa useammin kuin kerran vuodessa, jotta järjestelmään saataisiin tehokkuutta. Ruotsissa lainsäädäntö ei aseta potilaan valinnanvapaudelle rajoja.
– Se ei ole johtanut mihinkään suureen muuttoliikkeeseen.
Korvaukset palvelutuottajille olisi määritelty etukäteen, ja ne olisivat kaikille palvelutuottajille yhtä suuria.
THL:n osastojohtaja Markku Pekurinen hahmottelee, että peruskäynti lääkärillä voisi olla asiakkaalle maksuton, mutta muista käynneistä pitäisi maksaa asiakasmaksu.
Palvelujen rahoittajina säilyisivät valtio, kunnat ja Kela, mutta rahat ohjattaisiin järjestäjätahojen kautta palvelutuottajille.
Pekurinen esittää, että sairaanhoitomaksua korotettaisiin 0,15–0,21 prosenttiyksikköä väliaikaisesti. Näin kerättäisiin 250–350 miljoonaa euroa vuodessa. Sairaanhoitomaksu peritään palkansaajilta, yrittäjiltä ja etuudensaajilta.
– Tarvitaan lisää rahaa uudistuksen toteuttamiseen, jotta saadaan paukkuja avosairaanhoidon lääkäripalveluihin, Pekurinen perustelee.
