Verkkouutiset

1600-luku oli kriisien vuosisata nälänhädästä sotiin ja pieneen jääkauteen

Historiantutkija Olli Bäckströmin teos Ihmeiden huone – Näkökulmia 1600-luvun Eurooppaan tuo esille vuosisadan keskeisiä tapahtumia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kyseessä ei ole kaiken kattava yleisteos, vaan Olli Bäckström pyrkii avaamaan tuon vuosisadan olemusta yhteiskunnan, konfliktien ja mentaliteettien tasolla.

30-vuotinen sota

Bäckström on erikoistunut tutkimaan 1600-luvun sotahistoriaa, erityisesti kolmikymmenvuotisen sodan (1618–48) ajanjaksoa. Monille kotimaisille lukijoille juuri 30-vuotinen sota tulee ensimmäisenä mieleen 1600 -luvusta, olivathan suomalaiset ratsuväkisotilaat, hakkapeliitat, mukana taisteluissa.

Saksan alueelle muodostui kaksi uskonnollis-sotilaallista ryhmittymää, protestanttinen unioni ja katolinen liiga. Katolisten ja protestanttien välisiä uskonsotia käytiin tosin muuallakin Euroopassa ja uskonnollisia joukkomurhia tapahtui monissa valtioissa. Sota päättyi vuoden 1648 Westfalenin rauhaan, mutta se ei päättänyt Euroopan muita sotia.

30-vuotisen sodan vaikutukset ulottuivat Suomeenkin. Sodan aikana Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf uudisti armeijaansa ja monet hänen johdollaan tehdyt muutokset vaikuttivat pitkään.

Esimerkiksi Ruotsissa vuoden 1634 hallitusreformin yhteydessä muodostettiin parikymmentä maakuntarykmenttiä. Suomessa Kustaa Aadolfin maakuntarykmenttien perinne elää yhä monissa joukko-osastoissa.

Pörssiromahdus

Bäckström käsittelee myös 1600-luvun taloutta ja mainitsee luonnollisesti maailman ensimmäisen sijoituskuplan puhkeamisen. Talouskriisi tapahtui 1630-luvulla Amsterdamin pörssissä. Taustalla olivat tulppaanit, joiden laajamittainen viljely alkoi Alankomaissa 1620-luvulla.

Sijoittajat alkoivat investoida koristeina myytäviin tulppaaneihin. 1630-luvun puolivälin tiennoilla pörssissä alettiin sijoittaa tulevien tulppaanisatojen ostosopimuksiin eli käytännössä futuureihin. Vuonna 1637 tulppaanien hinta saavutti huippunsa, yksi sipuli saattoi maksaa monikymmenkertaisesti ammattikäsityöläisen vuosipalkan. Vuonna 1637 tulppaanien hinnat romahtivat.

Kuplan puhkeamiselle on esitetty useita syitä. Ruttoepidemia saattoi pelottaa sijoittajia kokoontumasta samaan paikkaan, lainsäädännön muuttuminen vaikutti kukankasvattajien asemaan ja muutti kauppasopimuksia. Vähitellen alettiin myös ymmärtää, ettei spekuloinnin kohteena olleita tulppaaneja välttämättä koskaan olisi olemassa.

Ilmastokriisejä

Teoksessa tarkastellaan nykyisinkin ajankohtaista ilmastonmuutosta. 1600-luvulla tilanne oli tosin päinvastainen kuin 2000-luvulla.

1600-luvun aikana auringon aktiivisuus oli poikkeuksellisen alhainen. Lisäksi vuosisadan aikana tapahtui useita massiivisia tulivuorenpurkauksia, jotka osaltaan viilensivät ilmastoa. Ajanjakso vuosina 1617–1650 oli niin sanotun pienen jääkauden kaikkein kylmin periodi. Esimerkiksi Bosporin salmi jäätyi vuonna 1621.

Aikalaiset eivät tietenkään puhuneet ilmastonmuutoksesta, vaan ilmiön takana katsottiin olleen tähtikuvioiden liikkeet tai yksinkertaisesti vain Jumalan tahto.

Sään kylmentyminen aiheutti paljon tuhoa. Katovuodet olivat erittäin yleisiä. Ne aiheuttivat nälänhätää ja kulkutauteja, kuten lavantautia ja pilkkukuumetta. Suomen väestöstä menehtyi noin kolmasosa vuosina 1695–1697.

Tiede kehittyi

1600-lukuun ei sisältynyt pelkästään negatiivisia tapahtumia. Tiede kehittyi paljon ja tuolloin ei vielä ollut jyrkkiä rajavetoja eri tiedealojen välillä. Salatieteilläkin oli 1600-luvulla vielä merkitystä. Alkemistit eivät onnistuneet kokeissaan muuttaa rautaa kullaksi, mutta työnsä ohessa he tekivät vahingossa tieteellisiä löydöksiä. Esimerkkinä voi mainita fosforin.

Kirjoittaja mainitsee myös 1600-luvulla vaikuttaneet tiedemiehet ja heidän suurimmat saavutuksensa. Tähtitieteessä ja fysiikassa kuuluisimpia olivat Galileo Galilei, Isaac Newton ja Johannes Kepler.

Yhteiskunnallisissa tieteissäkin tapahtui paljon. Levottomat olot kannustivat pohtimaan ideaalista hallintomallia. Politiikassa absolutismilla eli yksinvaltiudella oli kannattajansa, kuten englantilainen Thomas Hobbes. Hänen vastavoimanaan on pidetty John Lockea.

Yliopistoja perustettiin 1600-luvulla maltillisemmin kuin edellisellä vuosisadalla, mutta Ruotsin hallitsemille alueille niitä perustettiin useita. Suomen Turussa yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1640.

Olli Bäckström: Ihmeiden huone. Näkökulmia 1600-luvun Eurooppaan. Atena Kustannus Oy 2017.

Kirjoittaja: JARKKO KEMPPI

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)