Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolueen islamistinen ideologia ja Turkin menneen suuruuden palauttaminen ei ole ollut mikään salaisuus. Turkin heinäkuinen vallankaappausyritys vahvisti Erdoğanin yksinvaltaa ja muutti myös Turkin geopoliittista roolia itsenäiseksi toimijaksi, jolla on suurvaltapoliittisia pyrkimyksiä.
Turkin armeija ylitti elokuussa Syyrian rajan ja aloitti Syyriassa sotilasoperaation kurdeja ja terroristijärjestö Isistä vastaan. Sotilaallista voimaa Turkki on käyttänyt kuitenkin lähinnä kurdeja vastaan. Syyria on tulkinnut sen hyökkäykseksi maahansa.
Irakissa Turkilla on ollut sotilaallinen läsnäolo jo pidempään osana toimia Turkissa terroristijärjestöksi luokiteltua Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) vastaan, mutta se on myös kouluttanut joukkoja Isistä vastaan. Vastikään Turkki sanoi aikovansa osallistua Mosulin valtaukseen Isisiltä.
Nykyiset rajat ärsyttävät
Erdoğanin viimeaikaisissa puheissa kaiho Turkin edeltäjän, Osmanien valtakunnan laajempiin rajoihin ja sunni-islamilaisten yhdistäjäksi, on tullut vahvasti esille.
Foreign Policy kertoo, miten Erdoğan on kahteen otteeseen viime aikoina puheissaan kritisoinut Lausannen sopimusta vuodelta 1923, jossa määriteltiin nykyisen Turkin rajat.
Turkkilaisille Syyria on ja Irak muistetaan edelleen Osmanien valtakunnan maakuntina. Vuonna 1938 liitti jo itseensä Syyriasta Hatayn maakunnan karkottamalla maakunnasta alaviitit ja armenialaiset ja järjestämällä sen jälkeen kansanäänestyksen Turkkiin liittymisestä. Kyse oli turkkilaisten (ja turkinsukuisten turkomaanien) puolustamisesta rajojen ulkopuolella.
Samaa perustetta Turkki käyttää nyt hamutessaan alueita Syyriasta ja Irakista.
Erdoğanin mielestä Turkin kuuluu puolustaa turkkilaisia vähemmistöjä rajojensa ulkopuolella. Lisäksi hän on maininnut Turkin historialliset siteet Mosulin kaupunkiin.
Turkin hallitusta kannattava media on Foreign Policyn mukaan alkanut käyttää huonosti piirrettyjä karttoja, joissa Turkki esitetään nykyistä suurempana. Esitetyissä kartoissa Turkkiin on liitetty Kreikalle kuuluvia saaria sekä Irakin ja Syyrian pohjoisosat. Sen sijaan sellaisia karttoja medioissa ei ole kuitenkaan käytetty, missä Turkki maalattaisiin koko historiallisen Osmanien valtakunnan kokoiseksi.
Foreign Policyn mukaan Turkki ei ole lähiaikoina liittämässä itseensä alueita Syyriasta, Irakista puhumattakaan Kreikasta, mutta karttaharjoitukset osoittavat, miten Erdoğan rakentaa nationalisminsa menneisyyden suuruuden kaihon pohjalle.
