Tyydyttyneitä, eli niin sanottuja kovia rasvoja on virallisissa ravintosuosituksissa vieroksuttu jo pitkään. Rasvasotanakin tunnettu keskustelu on länsimaissa jatkunut vuosikymmeniä. Tuoreen Ohion osavaltion yliopiston tutkimuksen mukaan tähän ei kuitenkaan ole välttämättä ollut aihetta, kertoo The Telegraph.
Tutkimuksessa kokeiltiin runsasrasvaisen ruokavalion vaikutusta. Testihenkilöt söivät jopa 84 grammaa rasvaa päivässä. Tyydyttyneet rasvat eivät kuitenkaan nostaneet veren rasvapitoisuutta, vaan elimistö poltti ne nopeasti energiaksi. Myöskään kolesterolitasot eivät nousseet.
Hiilihydraattien osalta tilanne olikin vastaavasti toinen. Vaarallisten, muun muassa 2-tyypin diabetekseen ja sydäntauteihin kytköksissä olevien rasvahappojen määrä testihenkilöiden verenkierrossa lisääntyi.
Professori Jeff Volek kertoo elimistön suosivan matalahiilihydraattisessa ruokavaliossa tyydyttyneiden rasvojen käyttämistä energianlähteenä. Hänen mukaansa kokeessakin testihenkilöiden veren rasvapitoisuus laski, vaikka he söivät kaksinkertaisesti rasvaa normaaliin ruokavalioonsa nähden. Myös muut perinteiset riskitekijät paranivat.
Volekin mukaan kovista rasvoista on laajalle levinnyt väärinymmärrys. Yhteyttä sydänsairauksien kanssa ei ole havaittu väestötutkimuksissakaan. Hän kritisoi ravintosuosituksien näkemyksiä kovista rasvoista.
”Ne eivät ole tieteellisiä eivätkä fiksuja.”
