Ranskan aluevaalien toinen kierros osoitti, että valintatilanteessa sosialistien äänestäjät ovat valmiita äänestämään oikeistoa eli Nicolas Sarkozyn johtamaa republikaanipuoluetta (entinen UMP).
Toisaalta Kansallinen rintama (Front National) kykeni vaaleissa kolminkertaistamaan alueparlamenttien jäsenmääränsä, joten vaalit olivat nationalisteille joka tapauksessa voitto, vaikka puolue ei saanut enemmistöä yhdelläkään alueella.
Toisella kierroksella oikeistokoalitio sai 40,6 prosenttia äänistä koko maassa. Vasemmistopuolueiden koalitio sai 29,1 prosenttia äänistä ja nationalistis-populistinen Kansallinen rintama (Front National) sai 27,4 prosenttia äänistä.
Oikeiston menestystä edisti vastakkainasettelu niillä alueilla, joilla Kansallisen rintaman menestys oli suurinta.
Nord-Pas-de-Calais-Picardien ja Provence-Ales-Cöte d’Azurin alueella sosialistit jättäytyivät pois toiselta kierrokselta. Ensin mainitulla alueella ehdolla alueen johtajaksi oli Kansallisen rintaman puheenjohtaja Marine Le Pen ja toiseksi mainitulla alueella hänen siskontyttärensä Marion Maréchal-Le Pen. Molemmilla alueilla oikeisto voitti enemmistön alueparlamentissa.
Republikaanit nousi seitsemällä alueella enemmistöasemaan alueparlamenteissa ja sosialistit voittivat viisi aluetta. Corsicassa voittivat paikalliset nationalistit.
Suurin puolue voittaa pääsääntöisesti alueparlamentin enemmistön, sillä toisen kierroksen suurin puolue saa bonuksena neljäsosan parlamenttipaikoista. Parlamenttienemmistön perusteella määräytyy alueen johtaja.
Ensi vuoden alusta alkaen alueita on yhteensä kolmetoista ja lisäksi on olemassa niin sanotut merentakaiset alueet. Vuoden 2010 aluevaaleissa alueita oli vielä 22. Tuolloin vasemmisto voitti 21 aluetta. Tässä suhteessa oikeiston voitto tämän vuoden aluevaaleissa oli selvä, mutta ei ehdoton.
Ranskan presidentinvaalit järjestetään huhti-toukokuussa 2017. Aluevaalit ovat perinteisesti hyvin ennakoineet tulevien presidentinvaalien suuntaa. Sosialistipresidentti François Hollanden kannatus on heikkoa ja sosialistien aikakausi näyttäisi jäävän lyhyeksi myös aluevaalien tuloksen perusteella. On myös mahdollista, että sosialistit asettavat ehdokkaakseen jonkun muun kuin istuvan presidentin.
Republikaanipuolueen ehdokkaiksi ovat jo ilmoittautuneet ex-pääministerit François Fillon ja Alain Juppé. Hyvin todennäköisesti myös Republikaanien puheenjohtaja Nicolas Sarkozy lähtee havittelemaan revanssia hävittyään vaalit Hollandelle viimeksi.
Marine Le Pen on kansallisen rintaman itseoikeutettu presidenttiehdokas. Puolueen suosio on hänen johdollaan ollut jatkuvassa kasvussa ja aluevaalien ensimmäisellä kierroksella puolue oli suurin.
Viimeksi vuonna 2002 Le Penin isä Jean-Marie Le Pen pääsi presidentinvaalien toiselle kierrokselle, mutta tuolloin oikeiston Jacques Chirac voitti vaalit 82 prosentin kannatuksella.
Vuoden 2017 presidentinvaaleista odotetaan aluevaalien tuloksen perusteella samanlaista asetelmaa kuin vuonna 2002. Sosialistien ehdokkaan voi olla vaikea päästä toiselle kierrokselle, kun Kansallinen rintama on onnistunut nostamaan kannatuksensa jo lähelle 30 prosenttia aluevaaleissa.
Aluevaalit olivat kuitenkin osoitus siitä, että kaksipuoluejärjestelmä on Ranskassa murenemassa. Toisaalta aluevaalit olivat myös osoitus siitä, että ainakin sosialistit valitsevat toisella kierroksella mieluummin maltillisen oikeiston kuin nationalistisen vaihtoehdon.
