Vasemmistolaisessa Counter Punch -julkaisussa on seurattu Irakin Bagdadista Suomeen tulleiden ”Mohammedin” ja hänen vanhimman poikansa ”Ahmedin” pakomatkaa. Välillä isä ja poika odottivat viime vuonna lähtöä kolmella Kreikan saarella, kunnes tulivat syyskuussa 2015 Suomeen.
Vuosi sitten Mohammed kertoi heidän tulleen Suomeen siinä toiveessa, että niin kauas matkustaisivat harvemmat, että he saisivat turvapaikan nopeammin ja saisivat perheensä yhteen. Mohammedin vaimo ja kuusi muuta lasta ovat Irakissa.
Kesäkuussa Mohammed kertoi pakolaisten masennuksesta ja turhautumisesta, kun monien hakemus hylättiin. Hänen oma hakemuksensa hylättiin lopulta heinäkuussa.
”Minä ja Ahmed emme ole tervetulleita Suomeen. Kiitos kaikesta mitä teitte”, hän kirjoitti.
”Tänään on yksi elämäni raskaimmista päivistä. Jokainen, poikani, serkkuni ja minä itse… me vain olimme hiljaa. Olemme shokissa päätöksestä. Menetin veljeni, vankilaan kahdeksi vuodeksi, kidnapattu, kidutettu, menetin taloni, vanhempani, kälyni, tappouhkauskirje ja murhayritys. Yli 50 tapettua sukulaista. Mitä muuta minun pitäisi antaa että he uskovat minua? Unohdin vain yhden asian, antaa kuolintodistukseni”.
”Minusta tuntuu että minua teurastetaan”.
Mohammedia koskevasta päätöksestä on valitettu. Hän sanoo joka yö ajattelevansa paluuta, mutta muuttavansa mielensä aamulla ja odottavansa oikeuden lopullista päätöstä.
