Nämä ovat rakennusinvestointien aleneminen ja Nokia-klusterin tutkimus- ja tuotekehitysmenojen (t&k) romahdus. Näiden päätekijöiden lisäksi laskuun on vaikuttanut teollisuuden kone- ja laiteinvestointien alentuminen, kertoo Etlatiedon valtioneuvoston kanslialle tekemä tutkimus.
Finanssikriisin jälkeen eri maiden investointikehitys on vaihdellut. Muun muassa Ruotsissa, Saksassa ja Itävallassa yritysten investoinnit ylittävät selvästi vuoden 2008. Sen sijaan Suomessa, Tanskassa ja Hollannissa investoinnit jäävät finanssikriisiä edeltäneen tason alapuolelle.
Tutkimuksen mukaan erot eivät selity rahoituksen saatavuudella. Nykyisen rahoituskriisinkin aikana vain noin viidesosalla Suomen yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää lainarahoitusta investoinneilleen. Verrattuna muihin Euroopan maihin, Suomessa lainansaatavuusvaikeuksia kokeneiden yritysten osuus on pieni.
Tutkimus osoittaa, että erityisesti Viro kilpailee Suomen kanssa teollisista investoinneista.
– Viime vuosina lähes 30 prosenttia ulkomaista investointia harkinneista yrityksistä on pohtinut mahdolliseksi sijaintikohteeksi Viroa. Viro nousi suositummaksi vaihtoehdoksi pääkonttorin tai yrityksen koko toiminnan mahdolliseksi sijaintipaikaksi.
Onko innovaatiovetoisen kasvun aika ohi
Koska Suomen kokonaistuotanto on laskenut lähes samassa tahdissa investointien kanssa, yritysten investointiaste on nykyisin miltei samalla tasolla kuin vuosina 2000-08. Pidemmällä aikavälillä investointien riittävyyteen pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota. Teollisuuden kone- ja laiteinvestointiaste on jo 2000-luvun alkuvuosista asti ollut Suomessa alempi kuin muualla.
– Ilmiön syistä ei ole vielä täyttä selvyyttä. Sen taustalla voi joka tapauksessa nähdä Suomen talouden voimakkaan siirtymisen investointivetoisesta innovaatiovetoiseen kasvumalliin 1990-luvun alussa, tutkimuksessa todetaan.
Innovaatiovetoisuus vaikuttaa edelleen parhaalta kasvupolitiikan lähtökohdalta. Tulokset kuitenkin osoittavat, että elektroniikkateollisuuden ulkopuolella Suomen tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat vain eurooppalaista keskitasoa. Lisäksi viimeaikainen t&k-investointien kasvun pysähtyminen herättää kysymyksen, onko myös innovaatiovetoisen kasvun aika nyt ohi?
Ainakin vetovuoro alojen välillä on vaihtunut, sillä elektroniikkateollisuus ei enää kasvata t&k-panoksia samalla tahdilla kuin aiemmin.
– Tässä suhteessa voidaan sanoa, että Suomi on samankaltaisessa kasvupolitiikan taitepisteessä kuin 1990-luvun alussa. Innovaatiotoiminnan suunnanmuutokseen liittyy markkinapuutteita, joita julkinen valta voi korjata tarjoamalla rahoitusta. Siksi käsillä oleva murros – aivan kuin edellinenkin – vaatii innovaatiopolitiikan aktiivista tukea, tutkimuksessa esitetään.
