VTT:n ja VATT:n työ- ja elinkeinoministeriölle ja ympäristöministeriölle toimittamien alustavien arvioiden mukaan erityisesti päästökaupan ulkopuolella olevalla liikennesektorilla tarvittaisiin huomattavia päästövähennyksiä.
Tutkimuslaitosten laskelmien mukaan toisen sukupolven biopolttoaineet olisivat Suomelle kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tällöin biojalosteiden osuus maantieliikenteessä kasvaisi lähes 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Päästöjä voidaan vähentää uusimalla ajoneuvokalustoa nopeasti, sähköistämällä autokantaa ja ottamalla käyttöön biopolttoaineita.
VTT:n käyttämän laskentamallin mukaan liikenteen päästöjä pitäisi vähentää vuoden 2005 tason noin 12,7 miljoonasta hiilidioksiditonnista vähän päälle seitsemään miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisen energia- ja ilmastostrategian mukaan vuoden 2020 tavoite on 10,4 miljoonaa tonnia.
Kansantalouden tasolla EU:n komission ehdottamat uudet tavoitteet näyttäisivät vaikuttavan negatiivisesti bruttokansantuotteeseen, vientiin, työllisyyteen ja kotitalouksien ostokykyyn.
Tarvittavat politiikkatoimet lisäävät valtion menoja muun muassa investointitukien kautta, mutta toisaalta valtion tulot myös lisääntyvät päästökauppatulojen kasvaessa ja hintojen nousun seurauksena hyödykeverojen kasvuna.
EU-tason tavoite jaettaisiin päästökauppajärjestelmän ja sen ulkopuolisten alojen välillä niin, että vähennystavoite olisi päästökauppasektorilla 43 prosenttia ja sen ulkopuolisella sektorilla, kuten liikenteessä, 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta.
