Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.), oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.), maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoivat perjantaina hallituksen strategisen painopistealueen Työllisyys ja kilpailukyky toimeenpanosta ja etenemisestä.
Painopistealueen hankkeet on jaettu viiteen osaan ja yhteensä rahaa painopistealueen kärkihankkeiden kehittämiseen on varattu 170 miljoonaa euroa.
Tavoitteena on tehdä Suomesta vuoteen 2025 mennessä kilpailukykyinen maa, jossa yrittäminen, omistaminen ja investoiminen on nykyistä kannattavampaa. Lähivuosien tavoitteena on lisätä työn tarjontaa, yrittäjyyttä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä vahvistaa julkistaloutta ja nostaa työllisyysastetta.
Ensimmäinen kärkihanke on kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla. Se sisältää muun muassa markkinoiden toiminnan parantamisen kilpailun esteitä poistamalla ja investointeihin liittyvien lupaprosessien virtaviivaistamalla.
Panostukset sisältävät muun muassa Finnveran viennin valtuuksien nostamisen, välirahoituksen pk- ja midcap-yrityksille, uuden kasvurahastojen rahaston ja kaupallistamisrahaston. Näihin hankkeisiin ohjataan Teollisuussijoituksen, Tekesin ja Finnveran kautta 75 miljoonaa euroa. Kasvurahastojen rahaston kautta on tarkoitus ”katalysoida” kokonaisuudessaan miljardin euron riskirahoitus kohdeyhtiöihin.
Cleantech-ratkaisun vauhdittamiseen Team Finland -kasvuohjelmilla käytetään 25 miljoonaa euroa. Team Finlandin vienninedistämiseen panostetaan 10 miljoonaa euroa lisärahaa.
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen ohjataan 30 miljoonaa euroa. Tarkoitus on muun muassa kehittää valtakunnallisesti merkittäviä kasvukäytäviä, joilla parannetaan työvoiman liikkuvuutta.
Oleelliset selvitykset ja lakimuutokset kilpailun lisäämiseksi ovat valmiit vuoden 2017 alkupuolella.
Toinen kärkihankkeista on työn vastaanottamisen estävien kannustinloukkujen purkaminen ja rakenteellisen työttömyyden alentaminen.
Työttömyysturvan uudistuksella on tarkoitus saada aikaan noin 200 miljoonan euron säästöt. Työministeri Jari Lindströmin mukaan säästöt saadaan aikaan joko kestoon tai työttömyysturvan tasoon puuttumalla. Myös vuorotteluvapaan ehtoja tiukennetaan.
Työttömyysturvauudistuksen linjaukset ovat valmiit vuoden 2015 lokakuussa. Selvitys kannustinloukuista sekä osallistavan sosiaaliturvan malli on valmis vuoden 2016 loppuun mennessä.
Kolmas kärkihanke on paikallisen sopimisen edistäminen ja työllistämisen esteiden purkaminen. Hankkeen on tarkoitus kasvattaa työllisyysastetta.
Selvitysmies laatii ehdotuksen paikallisen sopimisen kehittämisestä 15. lokakuuta mennessä. Paikallista sopimista koskevien ehdotusten valmistelu ja voimaan saattaminen tapahtuu vuoden 2016 aikana. Työaikalain ja vuosilomalain kokonaisuudistus alkaa vuoden 2015 lopulla jatkuen vuoteen 2018.
Neljäs kärkihanke on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Tähän hankkeeseen on varattu 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottaminen, passivoivien toimien purkaminen, työvoimahallinnon tulkintojen yhdenmukaistaminen ja resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin.
Vuoden 2016 kesään mennessä otetaan käyttöön uusia digitaalisia TE-palveluja. Tarkoitus on selvittää myös vaikeammin työllistyvien työvoimapalveluiden siirtäminen kuntien vastuulle sekä mahdollisuudet lisätä yksityisiä työvoimapalveluita. Näitä koskevat hallituksen esitykset annetaan syksyllä 2016.
Viides kärkihanke on asuntorakentamisen lisääminen. Tavoitteena on vauhdittaa asuntotuotantoa muuttamalla valtion tuen ehtoja. Vuokra-asuntotuotantoa lisätään luomalla uusi kymmenen vuoden välimalli. Omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uustuotannossa, ja rajoitukset muutetaan kohdekohtaisiksi kiristäen vaatimuksia. ARA:n nykyisen asuntokannan käyttö- ja luovutusrajoituksista joustetaan, jos vapautuva pääoma käytetään asuntorakentamiseen.
