– Fiskaalinen devalvaatio on yksi mahdollinen keino, mutta että sillä saataisiin kokonaan tuo tavoiteltu, ei kyllä ole realistista, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä.
Hallitus tavoittelee yksikkötyökustannusten alentamista viidellä prosentilla. Kilpailukykyero kilpailijamaihin nähden on yhteensä 15 prosenttia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) on ehdottanut yhteiskuntasopimuksen kaaduttua niin kutsuttua fiskaalista devalvaatiota, jonka vaikutus on lähellä tavanomaisen devalvaation vaikutusta. Käytännössä sillä tarkoitetaan työnantajamaksujen alentamista ja sen rahoittamista esimerkiksi arvonlisäveroa tai työntekijän eläkemaksua korottamalla.
Työnantajamaksuista kyseeseen tulisi lähinnä työeläkemaksun alentaminen, sillä työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu ovat vain prosentin–kahden luokkaa. Keskimääräinen työeläkemaksu on tänä vuonna 24 prosenttia palkasta. Siitä työnantajan osuus on keskimäärin 18 prosenttia ja työntekijän 5,7 prosenttia.
EMU-puskurien käyttö harkinnassa
Sipilän mukaan EMU-puskurit ovat yksi mahdollinen tapa rahoittaa työnantajamaksun alentamista.
– EMU-puskurit ovat yksi keino valikoimassa, mutta niiden mahdollinen käyttö on aika pieni ja joka tapauksessa se vaikuttaa julkisen talouden alijäämään, Sipilä sanoi.
Sipilä totesi myös, että puskureiden käyttö olisi väliaikaista.
Työmarkkinaosapuolten eläkesopimuksen mukaan EMU-puskuria voidaan käyttää työeläkemaksun sääntelyyn enintään 0,8 prosenttia palkkasummasta vuodessa. EMU-puskurin käyttö edellyttää työmarkkinajärjestöjen sopimista.
Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan työnantajan työeläkemaksun alentaminen voitaisiin rahoittaa korottamalla työntekijän eläkemaksua, eli siirtämällä maksun alennus työntekijän kannettavaksi. Vihriälän mukaan työnantajan maksuja pitäisi alentaa yli kuusi prosenttiyksikköä, jos viiden prosentin pienennystä yksikkötyökustannuksissa tavoiteltaisiin pelkästään työnantajamaksuja alentamalla.
Voitaisiinko fiskaalinen devalvaatio rahoittaa työntekijän eläkemaksua nostamalla?
– Ne olisivat silloin toisensa poissulkevat vaihtoehdot, eli tässähän tähdätään työvoimakustannusten alentamiseen. Jos me teemme toisen toimen alaspäin ja toisen ylöspäin, niin vaikutus on nolla, Sipilä vastasi.
Työnantajan eläkemaksun alentaminen pienentäisi työnantajan maksamia palkan sivukuluja, kun taas työntekijän eläkemaksun korottaminen kasvattaisi työntekijän palkasta vähennettäviä pakollisia maksuja.
Sipilä ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoivat, ettei ehdotus työntekijän eläkemaksun korottamisesta ollut heille tuttu.
– En ole huomannut tällaista ehdotusta mistään, Vanhanen totesi.
– No, otetaan kaikkia uusiakin ehdotuksia tässä vastaan koko ajan. Täytyy harkita, Sipilä sanoi ja jatkoi:
– Mutta fiskaalinen devalvaatiohan toimii niin, että työnantajamaksuja helpotetaan, jolloin työn teettäminen tulee halvemmaksi ja se maksetaan esimerkiksi arvonlisäveroa korottamalla, jolloin bruttoveroaste ei nouse, mutta työn teettäminen tulee halvemmaksi.
Fiskaalinen devalvaatio ei ainut toimi
Sipilän mukaan fiskaalinen devalvaatio ei kuitenkaan voi olla ainut tai päätoimi yksikkötyökustannusten alentamiseksi.
Vanhasen mukaan työnantajamaksujen alentamisen ja EMU-puskureiden käyttö pitää analysoida ja laskea, onko siitä hyötyä. Arvonlisäverokantojen nostamista Vanhanen pitää ongelmallisena.
Sipilän mukaan ehdottomasti paras keino olisi ollut sopia yksikkötyökustannusten alentamisesta yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
– Mutta jos ei päästä edes tavoitteesta yksimielisyyteen, ei siitä prosessista silloin mitään tule. Silloin tehdään niillä keinoilla, mitä jäljelle jää, ja sillä hyvä, Sipilä totesi.
Sipilä kertoi hallituksen arvioivan vielä kokonaisuuksia, eikä keinoista yhteensä kilpailukykyeron umpeen kuromiseksi ole vielä päätetty. Keinot tuodaan pöytään syyskuun loppuun mennessä, ja ne annetaan tiedonantona eduskunnalle.
