Sähkönkäyttö kasvoi viime vuonna 3,1 prosenttia. Energiateollisuuden mukaan käänne sähkönkäytössä usean laihan vuoden jälkeen ilmentää osaltaan Suomen talouskehityksen piristymistä.
– Sähkönkäyttö on aina heijastanut taloudellista toimeliaisuutta ja tekee sitä edelleenkin, vaikka teollisuus ei veturina enää välttämättä toimisikaan, arvioi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä yhdistyksensä tiedotteessa.
Noin puolet sähkön kokonaiskulutuksen kasvusta tosin selittyy yhdistyksen mukaan edellisvuotta suuremmalla lämmitystarpeella, mutta silti luvut osoittavat Energiateollisuuden mukaan selvästi talouden piristymistä.
Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 1,6 prosenttia, vaikka toimialoista eniten sähköä käyttävän metsäteollisuuden kulutus väheni 1,5 prosenttia. Metsäteollisuuden sähkönkäytön lasku johtuu Energiateollisuuden mukaan tuotannon rakenteellisesta muutoksesta.
Kemianteollisuudessa ja metallinjalostuksessa sen sijaan kirjattiin runsaan neljän prosentin kasvu ja muussa teollisuudessa peräti yli kuuden prosentin kasvu.
Teollisuuden sähkönkäyttö oli viime vuonna noin 47 prosenttia kokonaiskäytöstä, kun se oli 53 prosenttia ennen taantumaa vuonna 2007.
”Sähköntuotannon kilpailukyky otettava huomioon”
Sähkön kokonaiskäytön kasvu katettiin Energiateollisuuden mukaan käytännössä tuonnilla. Nettotuonti kasvoi edellisvuodesta 16 prosenttia, ja sen osuus kokonaiskäytöstä oli jo yli viidenneksen.
Laajassa sähköntuonnissa Leskelä näkee hyvänä sen, että pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat niin kuin pitää. Haittapuolena on se, että Suomen oma voimalaitoskanta vähenee ja kyky huolehtia sähkön riittävyydestä kaikissa tilanteissa heikkenee.
– Tilanteeseen ei ole nopeaa ja kustannustehokasta ratkaisua, mutta valmistuva ydinvoimalaitosyksikkö tuo tähän huomattavaa helpotusta, Leskelä toteaa.
Hänen mielestään on oleellista, että energiapoliittisessa päätöksenteossa otetaan kotimaisen sähköntuotannon kilpailukyky huomioon. Tämä koskee niin verotusta kuin lupa- ja hallintomenettelyjä.
”Päästökaupan roolia vahvistettava”
Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta kasvoivat viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Hiilen käyttö oli kuitenkin Leskelän mukaan lähihistorian toiseksi alhaisinta, samoin kuin sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt.
– Sekä hiilenkäytön että kasvihuonekaasupäästöjen suunta on selvästi alaspäin, vaikka yksittäisinä vuosina on vaihtelua, hän painottaa.
Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 78-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 45 prosenttia sähköntuotannosta ja kotimaisten energialähteiden osuus 50 prosenttia.
Tuulivoimalaitosten määrä kasvoi viime vuonna, mutta tulokset jäivät Energiateollisuuden mukaan odotuksia alhaisemmiksi pääasiassa huonon tuulivuoden takia. Leskelä kuitenkin muistuttaa, että tänä vuonna valmistuu vielä huomattava määrä uutta tuulivoimaa, ja vuosituotanto nousee parin vuoden kuluessa noin kaksinkertaiseksi.
– Jatkossa on tärkeää, että EU:n päästökaupan roolia voidaan vahvistaa, jotta hyvä kehitys päästöjen vähentämisessä voi jatkua tulevaisuudessa ilman veronmaksajille kalliita tukijärjestelmiä. EU:n komissio onkin tehnyt tästä hyvät aloitteet. Olen hyvin luottavainen sen suhteen, että markkinat ohjaavat sähköntuotannon ilmastoneutraaliksi, Leskelä kertoo.
