Verkkouutiset

Näin Timo Soini kiemurteli ulos tukalasta Kreikka-tilanteesta vaalitentissä

Perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta kysyttiin Ylellä useaan otteeseen, hyväksyykö hän lisälainan myöntämistä Kreikalle tarvittaessa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ylen suuressa puheenjohtajatentissä torstai-iltana jäi käymättä läpi, millä mekanismilla mahdollinen kolmas tukipaketti Kreikalle myönnettäisiin.

Timo Soinilta kysyttiin useaan otteeseen lisälainan myöntämisestä Kreikalle, koska perussuomalaiset on Kreikan ensimmäisestä tukipaketista alkaen vastustanut EU:n tukipakettipolitiikkaa. Perussuomalaisten nousu neljän suuren puolueen joukkoon alkoi juuri Kreikan ensimmäisestä tukipaketista vuodelta 2010.

– Olen kaikki viisi vuotta ollut oikeassa, Soini sanoi aluksi Kreikka-kysymykseen.

Toimittaja kysyi, hyväksyykö Soini ”lisälainan myöntämisen Kreikalle”.

– Tässä on kolme mahdollisuutta, miten tämä…, Soini aloitti vastauksen.

Toimittaja toisti alkuperäisen kysymyksensä.

– Ei. Mun kuulossa ei ole mitään vikaa eikä ymmärryksessä, vaan…, Soini jatkoi.

Toimittaja kehotti vastaamaan kysymykseen.

– Kysymys on siitä, että aion olla tämän maan pääministeri kolmen päivän päästä, ja sitten marssitahti menee sen mukaan, niin palataan tähän asiaan, Soini vastasi.

Tähän toimittaja totesi, että ”näin ei voi vastata”.

– Totta kai voi, Soini sanoi.

Muut puoluejohtajat kehottivat Soinia kertomaan, mitä linjaa hän ajaa.

– Mähän olen kertonut sen viisi vuotta, mutta te ette ole uskoneet. Te ootte ne paketit tukipaketit kaikki olleet myöntämässä.

Toimittaja muotoili lopulta kysymyksensä näin:

– Hyväksyttekö lisälainan myöntämisen Kreikalle, jos olette seuraavassa hallituksessa?

Soini vastasi kysymykseen:

– Suomen ei pidä myöntää kenellekään lisää lainaa muuta kuin täysiä vakuuksia käteistalletusta vastaan.

Keskustelussa jäi kuitenkin huomiotta se, että vuodesta 2012 lähtien kaikki mahdolliset euromaiden tukemiseksi tarkoitetut operaatiot rahoitetaan Euroopan vakausmekanismista (EVM), johon Suomi on maksanut oman pääomaosuutensa 1,4 miljardia euroa ja vastaa riskeistä korkeintaan 12,6 miljardin osuudella.

Jos EVM:n rahoitusta jouduttaisiin vielä käyttämään Kreikan rahoittamiseksi, Suomen hallituksen pitäisi osallistua yksimielisen päätöksen tekemiseen, mutta Suomi ei lainaa myöntäisi, vaan EVM, joka on erillinen rahoituslaitos. Soinin muotoilu, että ”Suomen ei pidä myöntää kenellekään lisää lainaa” on siis pidettävissä, vaikka EVM osallistuisi mahdolliseen Kreikan kolmanteen tukipakettiin.

Soini täydensi vielä vastaustaan toteamalla, että Kreikka ei ikinä pysty maksamaan velkojaan pois. Hän luetteli kolme vaihtoehtoa Kreikan velkojen suhteen. Yksi on se, että Kreikka jättää velkansa maksamatta, josta seuraa Kreikan ero eurosta. Toinen vaihtoehto on lainakorkojen asettaminen nollaan ja maksuaikojen nostaminen esimerkiksi sataan vuoteen, jolloin velan arvo kuihtuu vähitellen inflaation myötä. Kolmas vaihtoehto on velan nimellisarvon leikkuu (haircut) niin, että velkaa annetaan suoraan anteeksi.

– Nämä on ne kolme tapaa. Muita ei ole, Soini kiteytti.

Kaikissa näistä kolmesta vaihtoehdosta Suomi joutuisi ottamaan vastaan luottotappiot aiemmista tukipaketeista eli menettäisi Kreikalle lainaamiaan rahoja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)