Petri Sarvamaan mukaan uudistus vie EU:n siirtolaispolitiikkaa edelleen sekavampaan suuntaan.
– Eettinen puoli on vaikea, mutta tätä menoa Eurooppa hajoaa. Pakolaisten ja siirtolaisten määrät ovat sisäpoliittisesti herkkä asia. Kansalaisten huolet pitää ottaa jakokriteereissä huomioon, hän varoittaa.
Sarvamaa toteaa, että siirtolaiskriisi osoitti järjestelmän toimimattomuuden nykytilanteessa, jossa ensilinjan maat eivät kykene hoitamaan velvollisuuksiaan ja siirtolaiset jatkavat matkaansa Euroopan sisällä.
Huhtikuun täysistunnossa Euroopan parlamentti keskusteli komission kanssa nykyisen järjestelmän uudistuksesta. Vaihtoehdot olivat järjestelmän uudistaminen tai romuttaminen.
Sarvamaa vaati järjestelmän uudistamista auttamalla rajavaltioita selviytymään velvollisuuksistaan.
– Ensilinjan maissa pitää panostaa rajavalvontaan, hakemusten käsittelyyn ja palautuksiin.
Sarvamaan mukaan komissio kiinnittää huomiota näihinkin asioihin, mutta ehdotuksen painopisteet ovat väärät.
– Esityksessä satsataan ensilinjan maihin, mutta siitä puuttuu kokonaan kansalaisia eniten huolettava asia: paljonko EU pystyy konkreettisesti vastaanottamaan ihmisiä. Edes jakokaavoissa ei oteta tähän kantaa jäsenmaittain.
Komission ehdotuksessa siirtolaispainetta tasattaisiin jäsenvaltioiden kesken ottamalla huomioon niiden koko ja vauraus. Komissio ehdottaa jäsenmaille myös sakkoa, mikäli ne eivät suostu vastaanottamaan turvapaikanhakijoita muista EU-maista.
Sarvamaa ennakoi, että 250 000 euron sakko per turvapaikanhakija tulee aiheuttamaan vastustusta kansalaisten keskuudessa.
– Pakkomääräyksillä ei tätä kriisiä ratkaista. Uudistus on rakennettu sen olettamuksen varaan, että EU on yhtenäinen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Komission kannattaisikin nyt keskittyä miettimään sitä, mikä on EU:n yhteinen nimittäjä, Sarvamaa sanoo.
Euroopan parlamentti keskustelee komission ehdotuksesta täysistunnossa keskiviikko-iltana ja äänestää siitä torstaina.