Oppositiopuolueet muistuttavat kysymyksessään, että ne ovat sitoutuneet toteuttamaan maassamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, jolla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja erojen kaventaminen, peruspalvelujen vahvistaminen sekä palvelujen yhdenvertainen saatavuus turvataan.
Opposition mielestä ongelmallista on, että hallitus on itse kaikkein vähiten sitoutunut näihin tavoitteisiin omassa versiossaan sote-uudistuksesta.
– Hallitus ei ole vieläkään kyennyt kertomaan, mitä aitoa lisäarvoa ihmisten tai yhteiskunnan kannalta saadaan sillä, että julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto laajasti yhtiöitetään. Lukuisten asiantuntija-arvioiden mukaan hallituksen esitys tulee lisäämään kustannuksia, pirstaloimaan toimijakenttää, heikentämään yhdenvertaisuutta ja paisuttamaan hallintoa tarpeettoman paljon.
Oppositiopuolueet sanovat, että vuosisadan tärkeimmästä uudistuksesta, eli sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksesta, on tullut nyt jotain aivan muuta. Ihminen unohtui ja maakuntahallinto ja yksityiset palvelut tulivat tilalle.
Oppositiopuolueiden välikysymyksessä on yhteensä 11 kysymystä, joihin vaaditaan hallitukselta selkeitä ja seikkaperäisiä vastauksia.
Välikysymyksen 11 kysymystä
Miten hallitus varmistaa, että uudistus kaventaa ihmisten ja alueiden välisiä terveys- ja hyvinvointieroja, kun asiantuntijanäkemysten mukaan tämä ei hallituksen mallilla toteudu?
Onko hallitus valmis porrastamaan sote-uudistuksen voimaantulon kuten monet asiantuntijat ovat suositelleet ja kuten hallitusohjelmassa oli linjattu?
Miten hallitus varmistaa, että asetetulla aikataululla uudistuksen toimeenpano tulee onnistumaan ja esim. tietojärjestelmät toimivat uudistuksen alkaessa niin, että potilas- ja asiakastieto kulkee turvallisesti ja asiakkailla on tietoa valintojensa pohjaksi ja että sote-henkilöstön palkat maksetaan ajoissa?
Millä hallitus perustelee sote-palvelutuotannon yhtiöittämisvelvollisuuden kun esim. Euroopan Unioni ei sitä edellytä?
Miten hallitus turvaa toimivien sote-palvelumallien saumattoman jatkumisen kuntayhtymissä, joissa integrointi on toteutettu ja kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä (Eksote, Siun Sote, Päijät-Häme, ESsote, Kainuu, Soite)?
Miten hallitus turvaa keskussairaaloiden päivystyksen ja osaavan henkilökunnan riittävyyden, jos palvelut pilkotaan ja erikoissairaanhoidon osaaminen viedään yhtiöihin?
Onko hallitus – ja mistä syystä – aikeissa yhtiöittää erinomaisesti toimivan neuvolajärjestelmämme?
Miten hallitus aikoo tosiasiallisesti turvata ruotsinkielisten oikeuden sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin omalla äidinkielellään?
Miten hallitus aikoo estää terveysyritysten tekemän asiakasvalinnan, kun asiantuntijat varoittavat tästä ja riski yli- tai alihoitoon ja eriarvoisuuden lisääntymiseen on ilmeinen?
Millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo estää terveys- ja hoivayritystoiminnan jatkuvan keskittymisen sekä turvata pk-yritysten ja sote-palveluja tuottavien järjestöjen aseman markkinoilla?
Miten hallitus aikoo itse varmistaa terveys- ja hoivayritysten veronmaksun Suomeen?
