Finanssineuvos Marja Heikkinen-Jarnola kuului työryhmään, jonka tehtävänä oli selvittää liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) liikenneverkkoyhtiön perustamista. Valmistelun aikana hän kiinnitti huomiota selvitystyön puutteisiin ja vauhtiin, millä isoa ja vaikeaa työtä vietiin eteenpäin.
Asiasta uutisoi Sunnuntaisuomalainen.
Heikkinen-Jarnolan mukaan työryhmän sisällä oli näkemyseroja muun muassa autoveron poiston kompensoimisesta autonomistajille.
– Kyse ei ollut vain autokaupan markkinahäiriöstä, vaan ongelmana oli nykyisen autokannan sisältämä autovero-osuus ja sen kompensointi. Autojen jälleenmyyntiarvon huomattava lasku olisi ollut asia, joka olisi koskenut lukumääräisesti kaikkein suurinta osaa kansalaisista. Mutta sitä aihetta ei ehditty käsittelemään, Heikkinen-Jarnola sanoo.
Työryhmä nimitettiin huhtikuussa 2016. Selvityksen parissa työskenteli kaiken kaikkiaan neljä työryhmää, jonka jäsenet olivat ministeriön ja sen alaisen Liikenneviraston virkamiehiä.
Heikkinen-Jarnola kertoo ottaneensa autoveron kompensointiasian monta kertaa puheeksi valmistelun aikana. Tammikuussa valmistuneessa Liikenne- ja viestintäministeri Bernerin selvityksessä autoveron kompensoinnista ei ole mainintaa.
Näkemyserojen takia Heikkinen-Jarnola vetäytyi työryhmästä marraskuussa 2016.
Hänen mukaansa esityksen valmistelussa ei noudatettu kaikilta osin hyvää hallintotapaa.
– Ei kaikilta osin niin hyvää hallintotapaa kuin olisi hyvä. Ehkä ongelmana oli kiire suhteessa hankkeen kokoon. Jos aikaa olisi annettu riittävästi, olisi pystytty menemään harkitummin eteenpäin, Heikkinen-Jarnola sanoo.
Liikennehankkeen ohjausryhmää johtanut ministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristola kiistää näkemyserot autoverosta valmistelun aikana.
– Näkemys on ymmärrettävä, jos valmisteluun osallistui vain pistemäisesti. Asiasta (autoveron kompensointi) keskusteltiin valmisteluryhmässä runsaastikin. Näkemyseroja etenemisestä ei kuitenkaan ole tiedossani, Ristola kommentoi sähköpostin välityksellä.
Työryhmän näkemyserot olisivat luettavissa liikennehankkeen työryhmien muistioista, joten Sunnuntaisuomalainen pyysi niitä nähtäväkseen julkisuuslakiin vedoten. Liikenne- ja viestintäministeriö on kuitenkin päättänyt 6. helmikuuta, että valmisteluaineisto on salainen.
”Asiakirjapyynnössä mainituista työryhmien tapaamisista ei ole laadittu sellaisia asiakirjoja, jotka olisivat – – lain tarkoittamia viranomaisen asiakirjoja”, päätöksessä todetaan. Päätöksen mukaan kyse on virkamiesten omaan käyttöön laadituista muistiinpanoista ja luonnoksista.
Julkisuuslain mukaan selvitykset, jotka liittyvät yleisesti merkittäviin suunnitelmiin, ovat julkisia myös silloin, kun suunnitelma on keskeneräinen. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää toteaa, että ministeriön päätös on osittain ongelmallinen.
– Liikenneverkkoasiaa voi epäilemättä pitää yleisesti merkittävänä suunnitelmana. Keskeisimmät selvitykset kaiketi on julkistettu ministeriön verkkosivuilla, mitä voi pitää asianmukaisena menettelynä, Mäenpää sanoo.
Vastauksessaan ministeriö kertoo, että selvityksestä on laadittu myös ”sellaisia asiakirjoja”, joita ei voi lukea viranomaisen asiakirjoiksi, joten kun niitä ei voi nähdä, on vaikea sanoa, mitä asiakirjoja ne ovat ja ovatko ne julkisia, Mäenpää kommentoi.
