Keskustalaiset vaikuttajat Seppo Kääriäinen, Pekka Perttula ja Markus Ylimaa arvioivat Suomen Kuvalehdessä julkaistussa yhteisessä esseessään suomalaista puoluekenttää. Kirjoitus on julkaistu ensin Kanava-lehdessä.
Kolmikon mukaan Sdp:n ja kokoomuksen yhteistyötraditio on niin vahva, että jos vaalitulos antaa mahdollisuuden, sinipunahallitus syntyy. Keskustavaikuttajien mielestä kokoomus on myös nykyisin Suomen ehkä vaikutusvaltaisin puolue.
Seppo Kääriäinen ja Pekka Perttula ovat valtiotieteiden tohtoreita ja keskustan entisiä puoluesihteereitä. Markus Ylimaa on keskustan eduskuntaryhmän sivistyspoliittinen sihteeri.
Syyt nykyiseen vallanjakoon ja puolueiden keskinäisiin suhteisiin löytyvät kirjoittajien mukaan poliittisesta lähihistoriasta.
Kääriäinen, Perttula ja Ylimaa nimittävät vuotta 1987 ”käännekohdaksi Suomen poliittisessa lähihistoriassa”. Sinipunahallituksen muodostaminen vaikutti heidän mukaansa silloin poliittisten tapahtumien kulkuun tarkoituksensa vastaisella tavalla.
– Sinipunaratkaisulla oli ainakin kolme seurausta. Ensinnäkin keskustan hallituspoliittinen keskusasema murtui. Lähes kirjoittamaton sääntö oli siihen saakka ollut, että keskustan yli ja ohi ei voida muodostaa enemmistöhallitusta. Nyt ”kauhukuva” toteutui: se ohitettiin. Hallituspolitiikan jana-asetelma muuttui kolmioksi, jonka kärkinä ovat kokoomus, demarit ja keskusta; kaksi hallituksessa, yksi oppositiossa.
Keskustakonkarien mielestä Sdp:tä ja kokoomusta on yhdistänyt keskittämispolitiikka, ja ne ovat tunteneet vetoa toisiinsa isoissa kaupungeissa ja etujärjestökentällä.
– Sinipunan yhteistyötraditio on niin vankka, että jos vaalitulos antaa mahdollisuuden, sinipunahallitus syntyy, keskustalaisvaikuttajat summaavat.
Vuoden 1987 hallitusratkaisu muutti heidän mielestään poliittista asetelmaa enemmän kuin kukaan aavisti.
Vuosien 1987–2016 välillä kokoomus on joutunut opposition vain yhden kerran, 2003–2007. Puolueelle on kertynyt vuoden 1987 jälkeen hallitusvuosia 25, Sdp:lle 20 ja keskustalle vain 13.
– Valtamittareilla mitattuna kokoomus on ehkä Suomen vaikutusvaltaisin puolue. Sen järeä vaikutusvalta muistuttaa tietyllä tapaa keskustan aiempaa hallituspoliittista keskusasemaa, kirjoituksessa todetaan.
Suurimmaksi puolueeksi kokoomus on noussut vain kerran, Jyrki Kataisen johdolla 2011. Puoluetta on ollut keskustavaikuttajien mukaan kuitenkin vaikea ohittaa, kun hallitusta on muodostettu.
– Vaalitulokseen ja poliittiseen tilanteeseen perustuvista syistä kokoomus on ollut luontevin hallituskumppani sekä keskustalle että Sdp:lle.
Kokoomuslainen aika
Kokoomuksen valta huipentui keskustalaisvaikuttajien mukaan Sauli Niinistön nousuun tasavallan presidentiksi 2012. He vertaavat sitä Mauno Koiviston valintaan kolmekymmentä vuotta aiemmin.
– Nyt kokoomuksella on hallussaan presidentin, valtiovarainministerin ja EU-komissaarin paikat. Lisäksi se heiluttaa tahtipuikkoa suurimmissa kaupungeissa.
Seppo Kääriäisen, Pekka Perttulan ja Markus Ylimaan mukaan ”kokoomuksen lonkerot levittäytyvät muutenkin laajalle”.
– Elinkeinoelämä tukee puoluetta, ja työnantajapuolen järjestöt ovat kokoomuslaisten hallussa. Samaan aikaan se on vankistanut asemiaan työntekijäpuolella ja valtion virkakunnassa, viime aikoina myös sosiaali- ja terveysalan yritysten sekä merkittävää yhteiskunnallista roolia näyttelevien viestintätoimistojen johtopaikoilla.
– Kokoomuksen valta on jo rakenteellista. Pari vaalitappioita ei hetkauttaisi sen tosiasiallista asemaa juuri lainkaan, keskustavaikuttajat arvioivat.
Heidän mukaansa kokoomuksen menestyksen tärkein selittäjä on se, että kokoomuslaisuus käy yksiin ajan hengen kanssa.
– Yksilöä, kuluttamista ja kaiken kaupallistamista korostavat arvot yhdistettynä pragmaattiseen valtionhoitaja-asenteeseen. Kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muutos ovat suosineet kokoomusta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan länsisuuntaus on avittanut sitä.
Kokoomus on kirjoittajien mielestä ollut myös paras vaalipuolue.
– Sillä on mediataidot ja rahaa niiden hyödyntämiseen. Perinteinen ”koti, uskonto, isänmaa” -kokoomuslaisuus on jäänyt marginaaliin.
Kääriäinen, Perttula ja Ylimaa katsovat, ettei Suomen politiikasta tullutkaan eurooppalaisen mallin mukaisesti kahden kauppaa.
– Kokoomus on noussut ehkä vaikutusvaltaisimmaksi, sosiaalidemokraattien hegemonia on murtunut, vasemmisto on alimmillaan, keskustan ”ihme” jatkuu, populistipuolue on vahvoilla ja vihreä puolue on eurooppalaista tasoa. Puoluekartta on monenkirjava ja nopealiikkeinen, he toteavat.
