EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen arvioi, että sekä Nato että Britannia ovat sitoutuneet EU:n yhteisiin puolustushankkeisiin.
Katainen vastaa komissiossa siitä, miten EU tukee jäsenmaiden puolustushankintoja. Hän kertoo vierailleensa äskettäin Naton päämajassa Brysselissä.
– Siellä kiiteltiin sitä, mitä EU tekee. He näkevät, että Euroopassa on sellaista liikettä, josta Naton piirissä on pitkään puhuttu, Jyrki Katainen sanoo Verkkouutisille.
EU-jäsenmaat antoivat viime syksynä EU-komissiolle mandaatin kehittää EU:n yhteistä puolustusta. Yleinen pelko on ollut, että EU alkaa kehittää Natolle rinnakkaista organisaatiota.
Kataisen mukaan pelko on turha, koska EU ja Nato hakevat lisää yhteistyötä, eivätkä ne kilpaile keskenään. Suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, joten Naton ”EU-pilarin” vahvistaminen suorastaan palvelee Natonkin etuja.
– Jos EU-maat hankkivat jotain, ne ovat samoja hankintoja, joita samat jäsenmaat Naton piirissä ovat katsoneet tarvitsevansa.
Britannia on vastustanut EU-puolustusta juuri siksi, että se ei halua Natolle kilpailijoita. Kataisen mukaan on olemassa merkkejä siitä, että britit paradoksaalisesti lähdön kynnyksellä alkavat sitoutua EU-puolustukseen.
– Britit ovat rentoutuneet. Kun he tietävät, että heitä ei imaista pakolla mukaan, he ovat ryhtyneet aktiivisesti ajamaan asiaa, Katainen sanoo.
Hän katsoo, että Britannian puolustusministeri Michael Fallonin linjaus runsas viikko sitten EU-puolustusministerien kokouksessa tukee myös EU-puolustusta. Britannia ilmoitti, että se ei vastusta yhteisen puolustuksen kehittämistä. Esimerkiksi vuosina 2011 ja 2013 britit vielä torjuivat EU:n puolustussuunnitelmat.
– Britannia käytti hyvin vahvan, myönteisen puheenvuoron. Brexit ei vaikuta turvallisuusyhteistyöhön, tai jos se jotain vaikuttaa, niin myönteisesti, Katainen sanoo.
Komissio esitti marraskuussa, että EU-maat hankkisivat jatkossa osan puolustuskalustosta yhdessä. Se haluaa myös parantaa sisämarkkinoita sekä perustaa rahaston, josta voidaan tehdä puolustushankintoja.
Kataisen mukaan tällä 80 prosenttia EU-jäsenmaiden puolustushankinnoista tehdään ilman kilpailutusta. Tähän on toisinaan perusteita, onhan jäsenmailla oikeus poiketa julkisten hankintojen kilpailutussäännöistä, jos kyseessä on kansallinen turvallisuus.
Usein tarkoitus on vain suojata oman maan tuotantoa, Katainen toteaa.
– Jäsenmaat ovat joskus todella luovia. Jos ajatellaan, että jalkineiden tai ajoneuvojen hankinta on perusteltu kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, minä epäilen sitä.
Suomessakin toimii yrityksiä, jotka hyötyisivät rajojen avaamisesta, Katainen toteaa. Hän mainitsee ”erään minisatelliittiyrityksen”, jonka satelliitit sopivat maatalouden satovahinkojen kartoittamiseen, mutta joita voitaisiin käyttää sotilaalliseen tiedusteluun. Hän viitannee Iceye-yhtiöön, joka suunnittelee satelliittinsa laukaisua tämän vuoden lopulla.
Katainen korostaa, että puolustusrahasto tai hankintojen yhdistäminen ei johda EU-armeijan perustamiseen.
– Ei ole pöydällä muodostaa yhteistä armeijaa eikä lopettaa kansallisia puolustusvoimia EU:n kustannuksella.
