Tämä käy ilmi JHL:n tekemästä jäsenkyselystä johon vastasi 936 ammattiliiton jäsentä.
Peräti 92 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ammattiliittojen pitää vastustaa hallituksen aikeita vapauttaa alle vuoden mittaiset määräaikaiset työsopimukset perusteista.
− Voimakas vastustus kumpuaa varmastikin JHL:läisten työpaikkojen todellisuudesta. Heidän työpaikoilla käytetään paljon määräaikaisia sopimuksia, joista osa on hyvinkin lyhyitä, vain päivien tai viikkojen mittaisia, arvioi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.).
Hän muistuttaa, että määräaikaiset ovat monin tavoin heikommassa asemassa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevät.
− Heidän ansionsa ovat alhaisemmat, mahdollisuutensa koulutukseen heikommat ja työturvallisuutensa heikommalla tolalla. Sangen usein määräaikaisten pitää myös unohtaa sellainen ylellisyys kuin lomien pitäminen.
Eloranta arvioi myös, että määräaikaisten mahdollisuudet työolojen ja –ehtojen parantamiseen ovat hyvin rajoitetut, koska seuraava pätkä työtä on yritettävä varmistaa, ja sitä ei omien etujen ajaminen edistä.
− Määräaikaisten työsopimusten käytön helpottaminen takuuvarmasti lisää niiden määrää ja synnyttää suuren ja nöyrän pätkätyöntekijöiden joukon työmarkkinoille muistuttaa Eloranta.
Pakit palkattomalle sairaspäivälle ja ansioleikkauksille
Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ammattiliittojen on vastustettava hallituksen lakiesitystä ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuudesta ja seuraavien päivien alemmasta palkasta.
− Tämäkin kuvastaa JHL:n jäsenten töitä, työolosuhteita ja kokemusta hallituksen pakkolakien kohtuuttomuudesta niitä kohtaan, jotka tekevät fyysisesti ja psyykkisesti raskasta ja kuluttavaa työtä, Eloranta sanoo tiedotteessaan.
Hän ottaa esiin myös sen, että koeajan pidentäminen jopa yhteen vuoteen sai yli 80 prosentilta vastaajista tyrmäyksen.
Lomarahojen leikkausta vastusti lähes 79 prosenttia vastaajista, arkipyhien muuttamista palkattomiksi lähes 77 prosenttia, vuosiloman rajaamista 30 päivään 75,5 prosenttia ja irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuuden purkamista reilut 73 prosenttia.
Kaiken kaikkiaan miehet suhtautuivat aavistuksen kriittisemmin työelämän heikennyksiin ja leikkauksiin kuin naiset, paitsi vuosiloman rajaamista, lomarahojen leikkaamista ja takaisinottovelvoitteen poistamista koskevissa kysymyksissä.
