Verkkouutiset

Vetovoima laittomalle maahantulolle? – Huovinen puolusti paljolti yksin paperittomia

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) sai hallituksen esitykselle eniten tukea oppositiosta vasemmistolta ja vihreiltä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Hallitus- ja oppositioasetelmat heittivät mielenkiintoisesti kuperkeikkaa, kun eduskunta keskusteli hallituksen esityksestä, joka laajentaisi terveyspalveluita niin sanottuihin paperittomiin henkilöihin.

Esityksen mukaan luvatta oleskeleville ihmisille tulisi taata kiireellisen sairaanhoidon lisäksi välttämättömät lyhytkestoiset terveyspalvelut, kuten raskauden ja synnytyksen hoito sekä eräät pitkäaikaissairauksien hoidot. Nykyinen terveydenhuoltolaki takaa jo kaikille kiireellisen hoidon.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) näytti saavan eniten tukea hallituksen esitykselle oppositiosta vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajilta.

SDP:nkin sisällä esitystä vastustettiin:

– Ulkomaalaislain perustavoitteiden vastaista on, että laittomasti maassa oleville henkilöille tarjottaisiin vähimmäistasoa laajempia palveluita etenkään ilman terveysviranomaisten oikeutta ilmoittaa laittomasta oleskelusta, katsoi kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.).

Perussuomalaisten Maria Lohela kummasteli tähän liittyen yhtälöä, jossa poliisin tehtävä on poistaa laittomat maahantulijat, mutta salassapitovelvollisuuden suojissa toiset viranomaiset tarjoaisivat samaan aikaan terveyspalveluja.

– Mielestäni tämä kyseinen esitys on suoraan sanottuna täysin järjetön, kiteytti Olli Immonen. Hän ihmetteli, miten samaan aikaan hallitus haluaa laajentaa julkisia terveyspalveluja, kun kunnat ja valtio kamppailevat alati niukkenevien resurssien kanssa. Kustannuksia kritisoi myös kokoomuksen Pia Kauma.

Salissa monet epäilivät, että esitys toimisi vetovoimatekijänä laittomalle maahantulolle. SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen taas arvioi, että esitys käytännössä vain tasavertaistaisi palveluja eri puolilla maata, kun jo nyt paperittomien piirissä tehdään vapaaehtoistyötä, osin salaa.

Vihreiden Johanna Sumuvuori huomautti, että esimerkiksi Helsingissä paperittomille tarjottujen palvelujen käyttö on ollut ”odotettua vähäisempää”.

Ministeri Huovinen puolusti lakiesitystä korostamalla, että kyse on ”hyvin pienestä joukosta ihmisiä”. Huovisen mukaan kyse olisi 1 000 – 2 000 ihmisen joukosta ja kustannusarvio olisi puoli miljoonaa vuodessa. Monet salissa olevat epäilivät, että kyse olisi käytännössä isommista luvuista.

Huovinen kertoi myös, että lakiesitykseen on liitetty lausuma, jonka mukaan esityksen vaikutuksia tullaan seuraamaan hyvin tarkkaan. Huovisen mukaan Ruotsissa, jossa on vastaavanlainen oikeus paperittomien hoitoon, ei ole ilmennyt, että se toimisi vetovoimana laittomalle maahantulolle.

Ebola-kysymys vai ei?

Huovisen mielestä esitys turvaisi osaltaan myös suomalaisten kansanterveyttä.

– Tällaisena ebola-aikana, jota elämme, olen hyvin hämmästynyt siitä, miten hyvin harvoissa puheenvuoroissa puhutaan siitä, kuinka pystytään suitsimaan maiden yli liikkuvia tarttuvia tauteja.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz luki salissa kuitenkin hallituksen esityksestä kohtaa, josta ilmenee, että tartuntatautien vastustamistyötä tehdään jo nyt kaikkien osalta eikä esitys toisi tältä osin muutosta.

Zyskowicz korosti puheenvuorossaan myös, että poliitikon on arvioitava asiaa kokonaisuutena, ei vain lääkärin etiikan näkökulmasta.

Monissa vihreiden ja vasemmistopoliitikkojen puheissa viitattiin ihmisoikeuksiin, mutta Zyskowicz ei pitänyt tällaisia näkemyksiä perusteltuina:

– Mikään ihmisoikeusvalvontaelin ei ole antanut Suomea sitovaa ratkaisua, jossa todettaisiin, että meidän nykylainsäädäntö olisi ihmisoikeussopimusten vastainen, hän huomautti.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)