Perussuomalaisten Timo Soini purkaa vahvasti ajoittaista turhautumistaan torstaiaamuna julkaistussa kirjassaan Peruspomo (WSOY). Hän ei silittele puoluetovereitaan, joiden kokee rasittaneen kohtuuttomasti puolueen mainetta.
Teoksen julkistustilaisuudessa Soini mainosti olevansa putkiaivo, joka sanoo mitä ajattelee silloinkin, kun on turhautunut.
Tase puoluejohtajan näkökulmasta on kuitenkin positiivinen, sillä jytky tuli ja kestää yhä, kolme vuotta vaalien jälkeen. Soini pitää tätä hyvänä saavutuksena.
Jytkyn salaisuutta Soini valottaa sen verran, että kertoo sen rakentuneen rakennemuutoksen ja arvorappion aiheuttamille jännitteille ja iduille. Jytky olisi jäänyt tulematta, jos Soini ei olisi aikoinaan lähtenyt Euroopan parlamenttiin. Siellä oli aikaa ajatella ja suunnitella. Euroopan parlamentissa Soini oivalsi Kreikan apupaketin merkityksen kotimaan politiikkaan.
”Toimittajat ja tutkijat. Tutustukaa kenttään, niin teillä on mahdollisuus ymmärtää Jytkyn synty, sen tekijät ja Jytkyn jatko. Tämä ei ole alkuunkaan ohi”, Soini kirjoittaa.
Soini kertoo viihtyneensä erinomaisesti Euroopan parlamentissa, siksi houkutus asettua taas ehdolle oli suuri. Koska seuraajaa fraktioiden rasittaman puolueen puheenjohtajaksi ei ole näkyvissä, hän päätti toisin. Jonkun on pystyttävä panemaan kampoihin vaaliväittelyissä muiden puolueiden puheenjohtajille.
– Poliittisen johtajan tärkein ominaisuus on kestää henkistä epämukavuutta, Soini summaa 17 vuottaan perussuomalaisten puheenjohtajana. Hän korostaa rauhallisen pohdinnan merkitystä etenkin sosiaalisen median aikoina.
– Kannattaa funtsia, mitä sanoo.
Pumppu kovilla
Henkilökohtaisesti puheenjohtajuuteen on liittynyt konkreettisia vaaroja päätyä ”Jorvin kellariin”. Soini kärsi vakavista sydämen rytmihäiriöistä presidentinvaalien yhteydessä vuonna 2012. Pumppu oli kovilla, mutta julkisuudelta piiloon jääneessä operaatiossa rytmihäiriöt ”pistettiin ojennukseen”.
Soini ei ymmärrettävästi voi kertoa mahdollisista suunnitelmistaan astua sivuun, koska hän samalla päätyisi poliittisesti rammaksi ankaksi.
– Jos joku yritys joskus haluaa panna asiansa kuntoon, I’m your man, supliikkimies ei malttanut olla markkinoimatta itseään.
Soini kirjoitti kirjaansa maanantaisin, koska silloin eduskunta ei ole koolla. Hän suunnitteli kirjoittavansa jokaisesta perussuomalaisesta kansanedustajasta jonkun luonnehdinnan, joita olisivat sitten voineet lukea kansalle toreilla. Kustantaja kuitenkin tyrmäsi idean ja teokseen päättyi vähemmän mairittelevia kuvauksia niistä puoluetovereista, jotka ovat tuottaneet lähinnä murhetta ja pettymyksiä hölmöilyillään.
Soinin mukaan valtaa ja asemia saaneiden pitää kestää arvostelua. Teksti on tarkoitettu rakennukseksi ja ojennukseksi, hän perusteli.
Perussuomalaisilla on 1 200 valtuutettua, joista ongelmia tuottaa Soinin mukaan parisenkymmentä.
Arvomaailma esiin
Peruspomo -teos on jatkoa Maisterisjätkälle, joka ilmestyi 2008. Tuoreessa teoksessa Soini halusi erityisesti valottaa arvomaailmaansa ja selittää, miksi ajattelee niin kuin ajattelee. Pohjalla on tunnettu vakaumus. Soini on katolinen kristitty.
Soinin ihanne-Eurooppa olisi vapaakauppaliitto; vapaakauppasopimus EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. EU:n turvallisuuspolitiikkaan Soini on avoimen pettynyt. Juuri Georgiasta palannut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja moittii Euroopan unionin keskeisiä jäsenvaltoja siitä, etteivät ne ole valmiita sitoutumaan yhteisiin ponnisteluihin kriisien hallinnassa.
Ei mua kukaan vainoa
Perussuomalaisten ja mediansuhde on ajoittain ollut kompleksinen, mutta Soini torjuu suorasukaisella tyylillään oletukset uhriutumisesta.
Mittakaava on toki muuttunut puolueen kasvun myötä, mutta kukaan ei vainoa puoluejohtajaa eikä perussuomalaisia. Toisaalta ei median kanssa kannata myöskään tapella, siinä jää kuulemma aina toiseksi. Osa toimittajista on lisäksi vielä tosikkojakin.
