Juha Sipilän mukaan nykyisen hallituksen aloittama sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vietävä reippaasti maaliin. Sen lisäksi julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä ja talous tasapainotettava.
– Julkisen hallinnon sujuvuudesta on tehtävissä koko Suomelle kilpailuetu. Se tarkoittaa esimerkiksi nopeaa lupien käsittelyä. Tämä asenne- ja ajattelutapa tulee ottaa julkishallinnon uudistamisen ohjenuoraksi. Tietojärjestelmien tulee hoitaa itsenäisesti epäolennaiset tehtävät, kuten vaikkapa tilastoaineistojen kerääminen. Jos onnistumme tässä, Suomesta voidaan rakentaa kokeileva yhteiskunta jarruyhteiskunnan sijaan.
– Kokeileva ja joustava, nopealiikkeinen yhteiskunta taas houkuttelee maahan yrityksiä investointeineen ja uusine työpaikkoineen, Sipilä puhui Turun puoluekokouksessa.
Sipilän mukaan Suomeen tarvitaan 200 000 uutta työpaikkaa. Kovan tavoitteen saavuttamiseksi Sipilä esittää valtion apua kasvurahaston muodossa.
– Meneillään olevaan syvään teollisuuden rakennemuutokseen ei kyetä vastaamaan nykyisillä välineillä. Keskustan esittämä miljardiluokan kasvurahasto toisi riittävän suuruisen muutossysäyksen uusien työpaikkojen syntymiseen hiipuvien alojen tilalle. Rakennemuutos on aina myös suuri mahdollisuus.
– Tavoite 200 000 uudesta työpaikasta on palasteltavissa osiin yhteistyössä eri toimialojen ja alan yritysten kanssa: biotalous, metalliteollisuus, tietotekniikka, matkailu, kaivannaisteollisuus ja niin edelleen. Toimialojen kanssa on käytävä jatkuvasti keskusteluja, mitä esteitä kasvun ja työpaikkojen synnyttämiseksi heidän mielestään on. Matkailusta löytyi esimerkiksi lainsäädäntöasioita, lupakäytäntöjä, byrokratiaa, pohjoisten lentokenttien ja lentoliikenteen varmistamista ja niin edelleen.
– Jos ja kun esteenä on yritysten rahoitus, keskusta on valmis käyttämään muutoksen aikaansaamiseen valtion omaisuutta. Jos tavoite vaatii valtiota mukaan yksityisiin yrityksiin paikkaamaan rahoituskapeikkoja, olemme siihen valmiita. Keskustan kasvurahasto on valtion uudenlaista osaomistajuutta 2010-luvulla.
– Valtion omistus siis muuttuisi toiseen, tämän ajan vaatimuksia vastaavaan muotoon eli osaomistukseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Sen pesämuna voidaan kerätä myymällä valtion ei-strategista omistusta, kuten TeliaSoneraa tai Sampoa, Sipilä esitti.
Keskustan tavoitteet energiapolitiikassa vaativat energiasopimusta
Keskustan tavoitteet energiapolitiikan saralla ovat hänen mukaansa 50 000 -80 000 uutta työpaikkaa, hiilidioksidipäästöjen puolittaminen 1990 vuoden tasosta, uusiutuvan energian osuuden nostaminen 32 prosentista yli 60 prosenttiin ja energiaomavaraisuuden nostaminen 60 prosenttiin.
Tavoitteisiin on kirjattu myös fossiilisen öljyn käytön putoaminen kolmannekseen nykyisestä, hiilen käytön lopettaminen ja kauppataseen parantamisen 2-3 miljardilla eurolla.
Sipilän mukaan näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii poikkeuksellista yhteistyötä eli energiasopimusta.
– Poliittisten päättäjien, julkisen vallan ja elinkeinoelämän pitäisi pyrkiä yhteiseen energiasopimukseen, joka tuo ennustettavuutta yrityksille ja kansalaisille. Nyt säädökset, verot ja tuet muuttuvat koko ajan ja se vaikeuttaa yritysten investointeja pitkällä aikavälillä. Energiataseen kääntäminen pitää olla yhteinen ponnistus. Se luo työtä ja tuontihiilen ja -öljyn sijasta meillä on lisääntyvässä määrin yhä enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa, Sipilä sanoi.
