Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon (kok.) mukaan valtiovarainministeriön budjettiesityksessä loivennetaan aikaisemmin esitettyjä leikkauksia liikenteen osalta. Sadan miljoonan sijaan menetys olisi 50 miljoonaa euroa.
Nykyiset kustannukset julkisesti rahoitetuista henkilökuljetuksista ovat miljardi euroa vuodessa. Risikon mukaan kustannuksia ovat kasvattaneet yhteisen suunnittelun ja hankinnan puuttuminen, runsaat kalliit yksittäiskuljetukset sekä lainsäädännön esteet rakentaa uudentyyppisiä liikennepalveluja. Näihin kaikkiin on tarkoitus puuttua.
Seitsemän vuoden kokemus sosiaaliterveysministeriön puolelta auttaa Risikkoa näkemään monenlaisen synergian edut. Hän muistuttaa, että yhden ministeriön leikkaukset saattavat kostautua toisen ministeriön puolella kasvavina menoina. Näin erityisesti, jos esimerkiksi ikääntyneiden tai vammaisten selviämistä kodeissaan ei tueta palveluilla, joiden avulla he pääsevät liikkumaan. Tai kouluja lakkautetaan, ja opiskelijoiden matkat vaikeutuivat. Sama tilanne, jos velvoite ottaa vastaan työtä toiselta paikkakunnalta vaikeutuu liikenneyhteyksien takia. Budjettiriihessä pitäisikin kunkin ministerin vilkuilla myös toisen ministeriön tontille puolustaessaan omia rahojaan.
Nyt Kela korvaa käynnin terveyskeskuksessa, mutta jos sama henkilö haluaa asioida ruokakaupassa, hänen on tilattava uusi eri kyyti. Tässä ei Risikon mukaan ole mitään järkeä. Hänen mukaansa liikennettä pitää tarkastella palveluna, joka auttaa arjessa.
Elinvoimapolitiikkaa
Liikennepolitiikka on yhä enemmän elinvoimapolitiikkaa, jolla turvataan suurten hankkeiden kuten Äänekosken biotehtaan tai Soklin kaivoshankkeen toteutuminen. Tavaraa on voitava kuljettaa paikalle ja sieltä pois.
Liikennepolitiikka on Risikon mielestä myös yhä enemmän hyvinvointipolitiikkaa, koska Suomi Euroopan nopeammin ikääntyvä maa, jonka on ensimmäisten joukossa luotava edellytykset ikääntyneen väestönosan fyysiselle liikkumiselle sekä virtuaalisille yhteyksille. Risikko visioikin tästä Suomen vientikonseptia maailmalle.
Tuore liikenneministeri kertoi näkemyksistään toimittajatapaamisessa Helsingissä torstaina.
Suomen liikennemarkkina on merkittävä. Yritysten logistiikan osuus on yli 33 miljardia, kotitalouksien lähes 16 miljardia. Valtio kustantaa infraa 1,5 miljardilla, kunnat 1,4 miljardilla. Valtio, kunnat ja Kela kustantavat henkilöliikennekustannuksia yhdessä miljardin euron arvosta.
Ensi vuoden talousarviossa perusväylänpitoon esitetään 999 miljoonaa euroa. Tavoite on jatkaa jo aiemmin käynnistettyjä korjauksia, jotta EU:n sallimat entistä raskaammat ja pidemmät rekat eivät joutuisi valitsemaan kiertoteitä esimerkiksi siksi, että Suomessa yli 500 siltaa ei kestä niiden painoa.
