Vuonna 2015 talousyhteisön muodostaneiden 10 Kaakkois-Aasian valtion Asean on julkaissut vuoteen 2025 ulottuvan suunnitelman yhteistyönsä kehittämiseksi.
Tavoitteina ovat kiinteämmin integroituneet taloudet, kilpailukykyinen ja innovatiivinen yhteisö, vahvistunut sektoriyhteistyö sekä ihmiskeskeinen ja globaali Asean.
Vuonna 1967 perustettu yhteisö muodostaa 622 miljoonan väestöllä Kiinan ja Intian jälkeen Aasian kolmanneksi ja maailman seitsemänneksi laajimman talousalueen.
Asean on kulkenut kaupan ja investointien esteiden purkamisen, sektorikohtaisten suojamekanismien hyväksymisen, vapaamman liikkuvuuden ja poliittisen yhteistyön tiivistymisen teitä.
Aseanissa on usein pidetty esikuvana Euroopan Unionia, mutta sen talouksien erot ovat Eurooppaa huimasti suuremmat.
Singaporessa vuosittainen bkt on asukasta kohden lähes 60 000 euroa ja Burma-Myanmarissa vain 1 500 euroa. Myös talouksien rakenteiden erot ovat suuret, kun Singaporessa 70 prosenttia kansantuotteesta tulee palveluista ja Myanmarissa 40 prosenttia maataloudesta.
Ihmiskeskeisyys
Suurimmat ongelmat Aseanilla ovat kuitenkin ihmiskeskeisyyden tavoitteen toteuttamisessa.
Asean-maiden lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ja kansalaisjärjestöt ovat pystyneet vaikuttamaan yhteisön agendaan siten, että se on esimerkiksi antanut päätöslauselmia ihmisoikeuksista ja muodostanut toimielimiä kansalaisoikeuksia käsittelemään.
Tästä huolimatta moni Asean-valtio on jatkuvasti monien Aasian ja maailman medioiden silmätikkuna.
Filippiinien presidentti Rodrigo Duterten huumeiden vastaisessa sodassa ei sivullistenkaan henkiä ole kunnioitettu, Indonesiassa uskonnolliset ääriryhmät ja niiden tuella ratsastavat poliitikot ovat vahvistaneet asemiaan ja Malesiassa maata koko itsenäisyyden johtanut hallitus keksii yhä uusia sortotoimia estääkseen demokratiaa vaativaa oppositiota nousemasta valtaan.
Thaimaassa valtaa pitää edelleen sotilashallitus, ja Burmassa demokratian sankarina valtaan noussutta Aung San Suu Kyita arvostellaan maan Rohinga- vähemmistöön kuuluvien oikeuksien polkemisesta ja tappamisesta.
Puuttumattomuus muiden sisäisiin asioihin
Demokratian kannalta ongelman muodostavat Vietnamin kaltaiset yksipuoluemaat, vaikka sillä taloudellisesti menee monia naapureitaan paremmin.
Asean-valtiot eivät ole myöskään pystyneet muodostamaan yhtenäistä kantaa kiistoissaan merialueista Kiinan kanssa. Kiina on lausunnoissaan sanonut kannattavansa kiistoihin aasialaista ratkaisua, mutta olemalla kuuro pienempien maiden vaatimuksille se kannustaa monia niistä hakemaan tukea Yhdysvalloilta.
Kaakkois-Aasian demokraattisimman valtion, 15-vuotiaan Itä-Timorin jäsenhakemusta on lykätty monta kertaa eteenpäin. Viimeksi näin tehtiin presidentti Duterten johdolla Aseanin 50-vuotisen taipaleen kunniaksi pidetyssä juhlakokouksessa.
Duterten mukaan Itä-Timor tarvitsee vielä tukea jäsenyyden vaativien mekanismien rakentamisessa. Monien Itä-Timorin edustajien mukaan valtio olisi kuitenkin jäsenyyteen esimerkiksi Myanmaria valmiimpi.
Aseanin yksi horjuvista periaatteista on ollut ”puuttumattomuus muiden valtioiden sisäisiin asioihin” ja on ilmeistä, että monet pelkäävät monissa ihmisoikeuskysymyksissä päätään nostaneen Itä-Timorin horjuttavan tätä periaatetta.
Yhteisöllä näyttääkin olevan vielä pitkä ja tuntematon matka, jos se aikoo pitää ongelmiansa ratkomaan pyrkivää Euroopan Unionia esikuvanaan myös perusoikeuksia koskevissa asioissa.
TOIMITTAJA: KALLE SYSIKASKI
