Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin kirjattiin viime vuonna noin 1 900 tapausta, mutta tosiasiassa THL:n tiedossa on reilusti yli 6 000 tautitapausta.
Ero johtuu tautitapausten erilaisesta tilastointitavasta. Tartuntatautirekisterin luvuissa ovat mukana vain borrelioosin myöhäisvaiheessa diagnosoidut taudit.
– He ovat henkilöitä, joille ei aluksi kehity tyypillistä rengasihottumaa tai eivät huomaa sitä. Kuukausia myöhemmin heille tulee muita oireita ja he hakeutuvat lääkäriin, THL:n erikoistutkija Jussi Sane kertoi Ylelle.
Tauti voidaan varmistaa myöhäisvaiheessa laboratoriotestein. Kun näin on tapahtunut, siitä menee merkintä tartuntatautirekisteriin.
– Rekisterissä ovat siis vain nämä laboratoriotestein varmistetut tapaukset. Taudin alkuvaiheessa testejä ei suositella, koska tulokset ovat vielä silloin epävarmoja, Sane totesi.
Rengasihottuman perusteella heti taudin alkuvaiheessa diagnosoidut tapaukset menevät eri rekisteriin.