Perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto ovat valmiita rahoittamaan maahanmuuton kustannuksia kehysten ulkopuolelta.
Selkeimmin kehysten avaamisen torjuvat hallituspuolueet kokoomus ja keskusta. Puolueissa katsotaan, että tämä heikentäisi budjettikehysten uskottavuutta tai arvioidaan, että maahanmuuttokulut mahtuvat kehysten sisälle.
RKP:ssä ja kristillisdemokraateissa mahdollisuus jätetään vähän raolleen.
Tiedot selviävät Verkkouutisten kyselystä eduskuntaryhmien puheenjohtajille.
Ryhmäjohtajilta kysyttiin sähköpostitse, Pitäisikö maahanmuuton kustannuksia rahoittaa tarvittaessa kehysten ulkopuolelta, lisävelalla?
Vastaukset kysymykseen saatiin kaikilta ryhmiltä paitsi SDP:ltä, josta viestitettiin puolueen ottavan yksityiskohtiin kantaa omassa kehyskannanotossaan.
Perussuomalaisten mielestä kulut tulisi kattaa kehysten ulkopuolelta. Puolueesta huomautetaan myös, ettei EU:ssa lasketa maahanmuuton kustannuksia budjettikuriin, vaan pidetään niitä kertaluonteisina, joita voi kattaa velalla.
– Mikäli maahanmuutosta aiheutuvat hallitsemattomat kustannukset ovat osa budjettikehystä, joudutaan helposti vastenmieliseen nollasummapeliin, jossa odottamattomia turvapaikkakustannuksia vastaava summa leikataan suomalaisten palveluista. Tämä on epäoikeudenmukaista ja johtaisi ennestään herkän tilanteen kärjistymiseen, perustelee ryhmäjohtaja Sampo Terho (ps.).
Vihreät ovat samoilla linjoilla:
– Turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut tulee kattaa kehyksen ulkopuolelta, sillä ne eivät ole pysyvä kuluerä julkiselle taloudelle. Turvapaikanhakijoista aiheutuvia kuluja ei pidä kattaa esimerkiksi sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista lohkaisemalla, sillä se lisäisi vastakkainasettelua entisestään, katsoo vihreiden ryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen.
Myös vasemmistoliitossa on valmiutta kattaa maahanmuuttokulut kehysten ulkopuolelta. Ryhmäjohtaja Aino-Kaisa Pekonen painottaa, että turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut ovat ”tilapäisiä”.
– Turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut laskevat vähänkin pidemmällä tähtäimellä ja OECD:n selvitysten mukaan maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat kääntyneet taloudellisesti positiivisiksi tähän asti Suomen kaltaisissa maissa, Pekonen katsoo.
Kokoomus ja keskusta: Kulut kehyksistä
Hallituspuolueista kokoomus ja keskusta eivät kannata maahanmuuttokulujen kattamista kehysten ulkopuolelta. Selkeimmin asian tyrmää kokoomus, josta katsotaan kehysten rikkomisen ”vaarantavan koko Suomen julkisen talouden hoidon ulkoisen uskottavuuden”.
– Se olisi kallis virhe, joka voisi helposti johtaa luottoluokituksen laskuun ja velanhoitokustannusten nousuun. Lisävelka on aina veronmaksajien kontolla, oli sitten kyse kehysten sisäisistä tai ulkoisista menoista, ryhmäjohtaja Arto Satonen (kok.) painottaa.
Myös keskustan ryhmäjohtaja Matti Vanhanen korostaa kehysten uskottavuutta. Hänestä myöskään tuoreimpien laskelmien mukaan ”näköpiirissä ei ole sellaista asetelmaa”, etteivätkö maahanmuuttokulut voisi mahtua kehysten sisälle.
– Hallituksen kotimaiset toimet vetovoimatekijöiden karsimiseksi, EU-tason toimet sekä kolmanneksi Suomen ja Venäjän käydyt neuvottelut ovat selvästi rauhoittaneet maahanmuuton määrää, Vanhanen huomauttaa.
– Jokainen ymmärtää, ettei sellaista asetelmaa voi hyväksyä, jossa maahanmuuton kustannuksia pitäisi rahoittaa esimerkiksi leikkaamalla kotimaista sosiaaliturvaa. Mutta minusta sellaista asetelmaa ei ole nyt syntymässä, hän näkee.
RKP:ssä ja kristillisdemokraateissa mahdollisuutta jätetään vähän raolleen:
– Turvapaikanhakijoista aiheutuviin kustannuksiin pitää lähtökohtaisesti varautua valtion normaalissa budjettitaloudessa, katsoo ryhmäjohtaja Anna-Maja Henriksson (r.).
– Maahanmuuton kulut tulee ensisijaisesti säilyttää kehysten sisällä, sillä kannatamme menokuria emmekä halua lisätä valtion velkaantumista, vastaa ryhmäjohtaja Peter Östman (kd.)
Hallitus päättää tulevien vuosien menokehyksistä huhtikuun alussa.
