Suomalaiset solmivat yhä useammin avioliittoja ulkomaalaisten kanssa. Suhteet voivat olla tasapainoisia ja kestäviä, mutta niihin liittyy myös erityisiä haasteita. Suomalaisella puolisolla on avioliiton onnistumisessa erityisen suuri rooli.
– Avioliittojen kautta Suomeen muuttaneet henkilöt ovat erilaisessa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa sen mukaan, mikä heidän taustansa on, Jaana Anglé sanoo.
EU-maiden ulkopuolelta ja erityisesti idästä tulevat avioliittosiirtolaiset työllistyvät ja kiinnittyvät yhteiskuntaan huomattavasti heikommin kuin EU:n alueelta muuttavat. Kaikkien kohdalla ratkaisevaa on suomen kielen taito, jonka oppiminen auttaa sekä yhteiskuntaan kiinnittymisessä että avioliitossa.
– Joissakin tilanteissa ulkomaalainen puoliso on vaarassa syrjäytyä ilman suomen kielen taitoa. Tilanne voi olla todella paha, jos puoliso ei saa tarvitsemaansa tukea ja apua suomalaiselta puolisolta. Nämä ulkomaalaiset puolisot ovat kanta-asukkaan armoilla, koska he ovat väliinputoajia monissa asioissa, Anglé sanoo.
– Toisaalta, jos suomalainen puoliso toimii kumppaninsa tulkkina vuosikausia, voi siitä kehkeytyä suhteen vakioriita. Vaikka puoliso tulisikin englannin kielellä toimeen, hän jää paitsi monista asioista, eikä kiinnittyminen Suomeen voi olla sataprosenttista. Silloin monet ovet ovat auki ja puolisot ovat valmiita muuttamaan helposti eri maahankin.
Anglén tutkimuksessa suomalaiset puolisot kertovat parisuhteidensa kehittymisestä ja selviytymisestä arjen haasteissa. Puolisot olivat tavanneet toisensa joko työn kautta, ystävän avustamana tai sattumanvaraisesti.
Sen lisäksi, että ulkomailta muuttavat puolisot joutuivat opettelemaan uutta sopeutuessaan suomalaiseen yhteiskuntaan, monikulttuuriset liitot olivat Anglén mukaan oppimisprosesseja myös suomalaisille osapuolille. Joidenkin kohdalla suomalaisuus identiteettinä oli muuttunut olennaisesti.
– Joissakin tilanteissa suomalainen ei enää tuntenut itseään täysin suomalaiseksi. Jotkut kokivat joutuneensa luopumaan itsestään ja omista toimintatavoistaan puolisonsa kulttuurin vuoksi. Oli myös liittoja, joissa suomalaiset puolisot kokivat, että avioliitto ulkomaalaisen kanssa ei ollut muuttanut kummankaan puolison tapoja tai käsityksiä. He puhuivat itsestään maailmankansalaisina. Sitten oli myös henkilöitä, jotka tuntuivat olevansa aina väärässä paikassa, väärässä maassa. Tällöin halu muuttaa Suomesta saattoi olla korkea.
Tutkimuksen aineisto koostuu 11 suomalaisen haastattelusta. Anglé analysoi aineistoa monipuolisesti stressiteorioiden, positiivisen psykologian käsitteistön ja akkulturaatiota käsittelevien kulttuuriteorioiden kautta.
Anglén väitöskirja Maahanmuuttajan puolisona Suomessa. Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina. Vastaväittäjänä toimii dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.
