Suomalaisten vapaaehtoisten kodeissa asuvien määrä on kaksinkertaistunut syksystä 2015, jolloin kotimajoituksessa asui noin 200 turvapaikanhakijaa.
– Luku on nyt suurimmillaan ja kasvaa koko ajan, Mirka Seppälä Refugees Welcome Finland -verkostosta kertoo Uutissuomalaiselle.
Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan yksityismajoituksessa asuu kaikkiaan noin 4 000 turvapaikanhakijaa. Heistä jo kymmenesosa asuu kotimajoituksessa.
Suurin osa yksityismajoituksessa asuvista asuu sukulaisen tai tuttavan luona. Paljon on myös niitä, jotka ovat vuokranneet itselleen oman asunnon.
Migrin tuoreimpien tietojen mukaan viranomaisten ulottumattomiin on kadonnut paperittomia turvapaikanhakijoita yhteensä jo noin 5 000.
Migri sanoo seuraavansa kadonneeksi ilmoitettujen turvapaikanhakijoiden määrää kokonaisuutena, mutta tilastoista ei käy ilmi, kuinka moni viranomaisilta kadonnut on asunut yksityismajoituksessa ja kuinka moni vastaanottokeskuksessa.
Yksityis- tai kotimajoituksesta kadonneiden osuuden ei uskota olevan erityisen merkittävä.
– Kumpikin majoitusmuoto (yksityismajoitus ja vastaanottokeskus) on sellainen, jossa henkilöllä on vapaa liikkuvuus ja siten katoaminen on mahdollista molemmista, ylikomisario Ari Jokinen Poliisihallituksesta sanoo Uutissuomalaiselle.
Seppälä uskoo, että suomalaisiin koteihin majoittuvat turvapaikanhakijat ovat tiiviimmässä yhteydessä yhteiskuntaan kuin vastaanottokeskuksissa asuvat, eikä erityistä riskiä katoamiselle ole.
Sitä Seppälä ei kiellä, etteikö turvapaikanhakijoita jäisi asumaan kotimajoitukseen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeenkin.
– Majoittaja saa jatkaa majoittamista, vaikka turvapaikkapäätös olisi kielteinen. Suomessa saa majoittaa kotiinsa ihan kenet tahansa. Se ei ole missään määrin laitonta. Toisaalta turvapaikanhakijalla ei ole velvollisuutta kertoa prosessista majoittajalle, eikä majoittava välttämättä halua edes tietää sitä, Seppälä sanoo.
