– Tärkeimpiä keinoja ovat henkilöstön osallistaminen ja erilaiset osaamisen kehittämiseen liittyvät keinot kuten riittävän lähiesimiestyön varmistaminen ja riittävien resurssien turvaaminen työsuojeluorganisaatioille, toteaa Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
Yhteistoiminnassa tulee aktiivisesti edistää myös keinoja työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi.
– Erilaiset työelämän kehittämisohjelmat ovat tärkeitä, erityisesti yhteistoimintaa lisäävät hankkeet. Tällainen on esimerkiksi Kunteko – kunta-alan työelämän kehittämisohjelma, jossa myös Tehy on mukana. Työelämän ja työn kehittäminen yhdessä on hyvä keino osallistaa henkilöstöä työpaikkatasolla, Vesivalo sanoo.
Tehyn mukaan sosiaali- ja terveysalaa kuormittavat monet muutospaineet, erityisesti jatkuvat organisaatioiden rakenteelliset ja hallinnolliset muutokset sekä epävarmuus siitä miten sote-uudistus tullaan toteuttamaan. Myös työn murros lisää kuormitusta.
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö onkin uusimpien työolotutkimusten, esimerkiksi Kevan Julkisen alan työhyvinvointi- ja Kunta 10 -tutkimusten tulosten mukaan kaikkein kuormittuneimpia kuntasektorilla.
Erityisesti työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat lisääntyneet. Esimerkiksi jatkuvat työn muutokset, epätietoisuus tulevasta sekä työmäärän kasvaminen yli sietokyvyn korostuvat alan henkilöstön kokemuksissa työn kuormitustekijöistä.
Tehy on huolissaan myös julkisen sektorin työterveyshuollosta. Työterveyshuolto on kattavaa, mutta se on sisällöltään varsin suppeaa. Työterveyshuollon kattavuus on hyvä, mutta työterveyshuoltosopimusten sisältö on varsin suppea. Se ei nykyisellään tue riittävästi työntekijän työkykyisyyttä.
– Työterveyshuoltosopimuksissa on huomioitava paremmin alan kuormitustekijät ja lisättävä keinoja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Erityisesti työterveyshuolto-yhteistyössä resursseja tulee kohdentaa psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen ja sen vähentämiseen alan työpaikoilla, sanoo Vesivalo.
