– Pyrkimys on tietenkin parempaan hallintoon. Samalla, kun maakunnissa tehdään uudenlainen hallintoyksikkö maakunnista ja tulee kansanvaltaiset vaalit, pyritään kuitenkin hallintoa yksinkertaistamaan ja mielestäni myös yhdenmukaistamaan, ministeri Lauri Tarasti toteaa tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston linnassa Helsingissä.
Selvityshenkilö Tarasti luovutti tiistaina ehdotuksensa hallituksen linjaukseksi valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.). Selvitys ei koske sosiaali- ja terveyspalveluja eikä rahoitusjärjestelyjä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi uusille itsehallintoalueille osoitetaan pelastustoimen ja maakuntien liittojen tehtävät, ELY-keskusten alueiden- ja elinkeinoelämän kehittämistehtävät sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto.
Lauri Tarastin tehtävänä oli hallituksen tulevan yhteensovituslinjauksen valmistelu. Selvityksessä ehdotetaan suuria muutoksia aluehallintoon.
Käyttöön otetaan nimet maakunta, maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntavirasto. Siirtyvät tehtävät jaetaan laatunsa mukaan toisaalta valtiolle ja toisaalta maakunnille kuuluviin. Maakuntia on 18. Tehtäviä kootaan yhteen, viiteen, kahteentoista ja kahdeksaantoista maakuntaan pyrkien seuraamaan sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtäviä aluejakoja.
– Lähtökohtani on ollut se, että maakunnan poliittisissa toimielimissä eli valtuustossa ja hallituksissa olisi kaikissa pääsääntöisesti samat tehtävät. Tämä on mielestäni tarpeen senkin vuoksi, että kun tulee yleiset vaalit, pitää äänestäjän tietää kaikkialla Suomessa, mitä heidän maakuntavaltuustonsa voi päättää ja mikä on sen tehtävänkuva, Lauri Tarasti korostaa.
Maakunnissa tehtävät jaetaan Tarastin mukaan hoidettaviksi siten, että poliittista harkintaa vaativat tehtävät ratkaistaan pääsääntöisesti maakuntavaltuustossa tai vähemmän tärkeissä asioissa maakuntahallituksessa. Muut, pääosin vain lain soveltamista tarkoittavat asiat, ratkaistaan maakuntavirastossa viranhaltijapäätöksin.
Maakuntiin siirtyvän työn määrä on mittava.
– Uudistuksen myötä maakuntahallinnon piiriin siirtyviä tehtäviä on yhteensä noin 12 500 henkilötyövuotta, jos se tehdään niin kuin olen sen ajatellut.
Ei uutta virastoa
Lauri Tarastin mukaan yksi keskeinen tavoite oli, ettei Suomeen luotaisi uudistuksen myötä yhtäkään uutta virastoa. Tämä tarkoittaa, että uudistuksessa ELY-keskuksista valtiolle jäävät tehtävät siirretään pääosin aluehallintovirastoille, joista yksi nimetään pääaluehallintovirastoksi.
Aluehallintovirastojen toimivalta muutetaan valtakunnalliseksi ja pääaluehallintovirasto määrää työnjaosta ja resurssien käytöstä.
Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden yritys- ja työvoimapalvelujen (nykyiset TE-toimistot) järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, jotka voivat osoittaa palvelujen tuottajiksi suuria kuntia, kaupunkiseutuja, yksityisiä tahoja tai järjestää palvelut itse.
Tarasti kuvaa muutosta erittäin tärkeäksi.
– Uudistuksen keskeisiä ideoita on, että ennen kaikkea elinkeinoelämän kehittäminen maakunnissa tulee tärkeämpään asemaan kuin tänään, tarvitaan siihen myös maakunnissa enemmän aseita. Tämä on se tapa, jolla maakuntaan siirtyy enemmän vastuuta oman elinkeinoelämän ja talouden kehittämisestä.
Myös maatalous- ja maaseutuhallinto yksinkertaistuu niin, että tehtävät siirretään kunnista ja ELY-keskuksista pääosin maakuntien hoidettavaksi. Lisäksi kuntien ja aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon tehtävät kootaan maakuntiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön alalla terveydensuojelun ja tupakkavalvonnan järjestämisvastuu siirtyy maakuntiin, mutta kunnat voivat ilmoittaa hoitavansa nämä tehtävät itse.
ELY-keskuksille kuuluvat ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät eräin poikkeuksin aluehallintovirastoille, mutta ympäristönsuojelulain uudistamista jatketaan mukaan lukien luvituksen ennakkoneuvottelumenettely.
Pelastustoiminnan tehtävät siirretään maakunnille ja pelastuslaitosten lukumääräksi tulee kaksitoista. Pelastusasemat jatkavat kuitenkin nykyisellään, eikä niiden määriin puututa uudistuksessa. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tänäänkin perustuva pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava toteutetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken. Liikenteen tehtävien siirtoa ELY-keskuksista selvitetään liikennekaaren valmistelun yhteydessä ensi keväänä.
