Etenkin naisilla puolison koulutuksella on iso rooli elinodotteeseen sydänkohtauksen jälkeen, ilmenee väitöstutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan sydänkohtauksen saaneilla miehillä avio- tai avopuolison kanssa asuminen oli yhteydessä parempaan elinodotteeseen verrattuna yksin asuviin. Korkein sydänkohtauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuusriski on niillä, joilla ei puolisoa ole.
Väitöstyön tulokset korostavat oman ja kotitalouden sosioekonomisten resurssien merkittäviä yhteyksiä sydäntauteihin. Parisuhteiden terveysvaikutukset saattavatkin riippua osin puolison sosioekonomisista resursseista.
– Naisilla aviopuolison kanssa asumisen terveyttä edistävät ominaisuudet näyttivät liittyvän näiden kotitalouksien parempiin materiaalisiin resursseihin, sanoo Fanny Kilpi Helsingin väitöstiedotteessaan.
Omalla koulutuksella, ammattiasemalla, kotitalouden tuloilla sekä varallisuudella oli kaikilla yhteys sydänkohtauksen kokemiseen. Koulutus ja ammattiasema ennustivat kuitenkin vahvemmin sydänkohtauksien ilmaantuvuutta, kun taas materiaaliset resurssit kuten tulot ja varallisuus olivat voimakkaammin yhteydessä kuolleisuuteen.
– Lapsuuden sosioekonomisilla tekijöillä, kuten vanhempien koulutuksella, ammattiasemalla ja lapsuuskodin asumistiheydellä, oli myös yhteyttä sydänkohtauksien ilmaantuvuuteen aikuisiällä, Kilpi kertoo.
Tutkijan mukaan kansanterveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen kannalta pitäisi kiinnittää huomiota huono-osaisuuden erilaisiin ulottuvuuksiin ja niiden yhteyksiin sekä sydänkohtauksien ilmaantuvuuteen että kuolleisuuteen.
– Näin voitaisiin ehkäistä taudin puhkeamista ja tukea jo sydänkohtauksen kokeneita potilaita parhaiten, Kilpi toteaa.
Fanny Kilven väitöskirja Socioeconomic and –demographic determinants of myocardial infarction incidence and survival tarkastetaan 24. elokuuta Helsingin yliopistossa.
