– Sote-vatkaaminen loppuu nyt. Laki viedään valtioneuvoston istuntoon ensi viikolla, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Huovinen myönsi, ettei kympin tyylipisteitä voida sote-uudistukselle antaa.
– Sotesta ei ole löydettävissä mallia, jolle kukaan voisi täysin hurrata. Tämä ei ole minkään puolueen tai minkään tahon oma malli, vaan meidän yhteinen mallimme. Kaikki ovat joustaneet, Huovinen totesi.
Ohjausryhmä on päättänyt sote-alueiden nimistä ja rajoista yksimielisesti. Sote-alueet pohjautuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin ja niitä on viisi: eteläinen, keskinen, itäinen, läntinen ja pohjoinen sosiaali- ja terveysalue.
Ohjausryhmän päätöksen mukaisesti Päijät-Hämeen kunnat kuuluvat jatkossa keskisen sijaan eteläiseen sote-alueeseen. Jämijärvi, Karvia ja Punkalaidun siirrettiin läntisestä keskiseen sote-alueeseen. Keuruu ja Uurainen puolestaan sijoitettiin keskisen sijaan itäiseen sote-alueeseen.
Kahdeksan kuntaa oli esittänyt toiveen vaihtaa sote-aluetta. Keuruu, Uurainen ja useat Päijät-Hämeen kunnat sijoittuvat lakiesityksessä eri sote-alueelle kuin ne itse esittivät lausunnoissaan.
Ministeriön roolia pienennetty
Uudistuksessa sote-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Palveluiden järjestäjinä toimivat viisi sote-aluetta ja tuottajina tuottamisvastuulliset kuntayhtymät, joita voi olla koko maassa enintään yhdeksäntoista. Laissa määritellään kriteerit, jotka tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän pitää täyttää.
Tuottamisvastuussa voi olla myös vastuukunta, jos alueen kunnat näin yksimielisesti päättävät. Lakiluonnoksesta poiketen yksittäinen kunta ei voi toimia tuottamisvastuussa. Myös temaattiset kuntayhtymät on poistettu esityksestä. Tuottamisvastuulliset kuntayhtymät voivat hyödyntää palvelutuotannossaan yksityisiä yrityksiä ja järjestöjä.
Sote-alueet laativat neljän vuoden välein järjestämispäätöksen, jossa sovitaan kaikista palveluihin liittyvistä keskeisistä kysymyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) roolia on muutettu siten, että ministeriö ei enää hyväksy järjestämispäätöstä, mutta ministeriötä on kuultava järjestämispäätöksen valmistelussa. STM:n kannanotot eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti sitovia. Järjestämispäätöstä laadittaessa sote-alueiden on kuultava kuntalaisia, ja kannanotot on huomioitava päätöksenteossa ja palveluiden tuotannossa.
Sote-alueet ja tuotantovastuualueet ovat kuntayhtymiä. Kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä kuntien edustajien äänimäärät pohjautuvat kuntien asukaslukuihin. Äänileikkuria ei ole, mutta lakiesitykseen on kehitetty uusi ratkaisu, jonka mukaan suurin kunta ei voi päättää yksin asioista, mutta pienetkään kunnat eivät voi päättää ohi suurimman kunnan ja maksajan.
Kuntien rahoitusosuudet julki ensi viikolla
Kunnat vastaavat sote-palveluiden rahoituksesta. Kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun (20 %) ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan (80 %) maksun. Tuottamisvastuullisen kuntayhtymän rahoitus tulee sote-alueelta.
Alustavien laskelmien mukaan kunnan rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osalla kunnista keskimäärin 200 euroa per asukas verrattuna nykyisiin menoihin. Karkeasti arvioiden puolet kunnista voittaa, puolet häviää.
– Pääosin muutokset ovat aika pieniä, hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoi.
Suurimpia rahoitusvastuumuutoksia tasoitetaan vuosina 2017–2020. Alle 50 euron muutoksia ei tasata ja jos muutos on yli 400 euroa asukasta kohden vuodessa, tasaus jatkuu vuoden 2020 jälkeenkin. Näin pyritään estämään kohtuuttomat taloudelliset vaikutukset yksittäisille kunnille.
Kuntakohtaiset laskelmat julkistetaan ensi viikolla hallituksen lakiesityksen yhteydessä.
”Merkittäviä taloudellisia hyötyjä”
Kestävyysvajevaikutuksia tullaan ministeri Huovisen mukaan kuvaamaan lakiesityksessä osana taloudellisten vaikutusten arviointia.
– Tietenkin lähdetään siitä, että merkittäviä taloudellisia hyötyjä on saatavissa tästä uudistuksesta, Huovinen vastasi toimittajan kysymykseen.
Lakiesitys on jo niin pitkällä, että valtioneuvosto voi sen hyväksyä ja antaa eduskunnalle ensi viikon torstaina 4. joulukuuta, joka on viimeinen päivä, jolloin eduskunta ottaa vielä lakiesityksiä käsiteltäväkseen tällä vaalikaudella.
Ohjausryhmän näkemyksen järjestämislakiesitys voidaan käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta päättää viime kädessä, minkälaisessa järjestyksessä laki pitää säätää.
Tavoitteena on, että laki tulee voimaan keväällä 2015. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.
Parlamentaarisessa ohjausryhmässä on toiminut puheenjohtajana peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Jäseninä ovat olleet sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) lisäksi liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.), kansanedustajat Jouni Backman (sd.), Juha Rehula (kesk.), Tapani Tölli (kesk.), Hanna Mäntylä (ps.), Erkki Virtanen (vas.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Ulla-Maj Wideroos (r.) ja Leena Rauhala (kd.) sekä yleislääketieteen professori Mauno Vanhala (ps.).
