Ruotsin uusi demarivetoinen hallitus ei aio pääministeri Stefan Löfveninkään johdolla anoa jäsenyyttä puolustusliitto Natossa, mutta suhtautuminen oman maan puolustukseen on muuttunut. Sitä halutaan vahvistaa.
Yleisestä asevelvollisuudesta luopunut Ruotsi värvää ammattisotilaita, vahvistaa kodinturvajoukkoja, uudistaa puolustusvoimiensa rakennetta, uusii hävittäjäkalustoaan, suunnittelee hankkivansa pari uutta sukellusvenettä ja vahvistaa lähiyhteistyötä Itämeren alueella ja kumppanuutta Naton kanssa.
Ruotsin puolustusbudjetti on hivenen pienentynyt suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta on kuitenkin kokoluokaltaan kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Jas Gripen -hävittäjiä on nyt noin 90, mutta ne suunnitellaan korvattavaksi 70 uudella koneella. Pelkästään tämä syö puolustusbudjetista 57 prosenttia ilman koneisiin tarvittavia varusteluja ja lentäjien koulutusta.
Asevelvollisuuden viime vuosien alasajo on merkinnyt käytännössä sitä, ettei hävittäjien ohjaimiin halukkaita ja kyvykkäitä ole tungokseen asti. Ruotsi selvittääkin nyt vapaaehtoista asevelvollisuutta. Ruotsi aikoo myös kiristää asevientiään, mutta haluaisi silti säilyttää alan työpaikat. Kriisinhallintatoimet vievät kirjaimellisesti Timbuktuun, sillä painopiste on Afrikassa, Malissa ja Somaliassa.
Satsaukset kohdistuvat pääasiassa ilma- ja merivalvontaan. Takana on nähtävissä taloudellistakin intressiä. Ruotsi esimerkiksi huoltaa muualle myymiään hävittäjiä Ruotsissa.
Kaiken takana on lähes aggressiivinen suhtautuminen Venäjän Ukraina-politiikkaan. Ruotsi on katkaissut sotilassuhteet Venäjään, ja uusi hallitus on tuominnut selvin sanoin Krimin valloituksen.
Alarmistinen ilmapiiri
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) Puolustus puntarissa -seminaarissa Helsingissä arvioitiin tiistaina, että Suomessa vallitsee alarmistinen ilmapiiri. Sillä kuvattiin reagointiherkkyyttä lähes kaikkeen Suomen itänaapuriin liittyvään. Sotilaspiireissä esimerkiksi tutkimusalus Arandaan liittyvää turhaa hälyä pidetään tästä esimerkkinä.
Myös Ruotsissa tunnistetaan alarmistinen ilmapiiri.
Suomen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg arvioi, että Venäjän päätöksentekokyky, sekä poliittinen että sotilaallinen, on huomattavasti nopeutunut. Joukkojen siirtoja ja sotaharjoituksia on nähty enemmän kuin ennen.
Lindberg ennakoi, että Euroopassa nähdään lähitulevaisuudessa entistä enemmän ja uudentyyppisiä Naton harjoituksia. Osastojen määrää on moninkertaistettu, Yhdysvallat ilmoittaa käyttävänsä Euroopassa harjoituksiin miljoona dollaria.
Tästä kaikesta muodostuu kuva entistä vilkkaammasta Itämeren alueesta, ja näkymät Suomen itä- ja eteläpuolella muuttuvat. Suomen linjaus on pysyä hereillä, valmiina ja toimintakykyisenä sekä luoda tasapaino terävän sotilaskärjen ja riittävän reservin välillä.
Keskinäisriippuvuus tosiasia
Puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) mukaan kyse on siitä, miten vähemmällä kyetään saamaan ketterästi enemmän. Näkymä haastaa suomalaista yhteiskuntaa, ja selvitysryhmän raportti toimii pohjana vaaleihin ja niitä seuraaviin hallitusneuvotteluihin.
Kanervan mukaan painoarvoa lisättiin käymällä laajasti turvallisuusympäristön muutoksia läpi ruotsalaisten kanssa.
– Kaikissa Itämeren ympäristövaltioissa varaudutaan varustautumaan. Näimme, kuinka Ruotsin puolustustaso aleni ja miten piti reagoida. Keskinäisriippuvuus on tosiasia, yksikään maa ei yksin riitä, Kanerva muistutti.
Äänenpainot ovat länsinaapurissa samansuuntaisia. Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on tarjonnut mahdollisuuden tarkastella totuttuja linjauksia uudestaan.
Försvarsberedningen on foorumi, jossa Ruotsin hallitus ja valtiopäivillä edustettuina olevat puolueet linjaavat turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tavoitteena on ruotsalaiseen tapaan laaja yhteisymmärrys.
