Lausunnolle lähtevän lakiluonnoksen ratkaisu perustuu perustuslakivaliokunnan viime vaalikauden lopulla antamaan kahteen lausuntoon. Perustuslakivaliokunta piti yhtenä mahdollisena hallintomallina kuntaa suurempia itsehallintoalueita. Mahdollisia rahoitusmalleja oli useampia.
Hallitus on päätynyt itsehallintoalueisiin ja valtion rahoitukseen.
– Näiltä osin emme odota mitään perustavanlaatuisia pulmakohtia. Tässä kuitenkin ollaan rakentamassa aivan uudenlaista maakuntahallintoa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen tapaa, joten uusia perustuslain tulkintakysymyksiä kyllä tulee vielä vastaan, uudistuksesta vastaava alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sanoo sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemalla videolla.
Pöystin mukaan eniten keskustelua saattaa herättää järjestäjän ja tuottajan erotteluun liittyvät kansainvaltaisuuskysymykset.
– Periaatteessa järjestäjälle on varattu lainsäädännössä vahva rooli ohjata tuotantoa, mutta käytännössä voi käydä niin, että tuottajista tulee vahvoja. Tätä kysymystä täytyy vielä myöskin perustuslain näkökulmasta arvioida.
Toinen iso kysymys koskee asukkaiden yhdenvertaisuuden tosiasiallista toteutumista.
– Maakunnat tulevat olemaan voimavaroiltaan ja kantokyvyltään erilaisia. Ja kysymys onkin, turvaako tämä ehdotettu järjestely riittävissä määrin kansalaisten yhdenvertaisen pääsyn laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset lähtivät tänään 9. marraskuuta asti kestävälle lausuntokierrokselle. Lakipaketti sisältää yhteensä 27 eri lakia. Valinnanvapautta koskeva laki puuttuu joukosta, sillä lakiluonnoksen on määrä valmistua vasta marraskuussa.
Lausuntokierrokselle lähtenyt lakipaketti on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden päätteeksi tai kevätistuntokauden alkajaisiksi. Lakien on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa 2017.
Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa, joille siirretään 400 kuntien ja valtion organisaatioiden tehtävää. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu ja julkinen tuotanto siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille.
Niin ikään 200 000 kuntien ja kuntayhtymien työntekijää siirtyy maakuntien palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteella eli vanhoin ehdoin.
