Turun yliopiston tutkijat Niko Hatakka ja Mari K. Niemi sekä Helsingin yliopiston tutkija Emilia Palonen vastaavat Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkoselle Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.
Rahkonen kirjoitti lehdessä aiemmin, että liberaalidemokratia on kuihduttamassa populismin, joka oli vain talouskriisin ohimenevä oire.
Hatakka, Niemi ja Palonen näkevät kehityskulun toisin.
– Oikeistopopulismi – äärioikeistosta puhumattakaan – on kannatuksensa perusteella suositumpaa kuin aikoihin, he kirjoittavat.
– Populistiset puolueet ovat vallassa monissa Euroopan maissa, myös Suomessa, ja Yhdysvaltojakin hallitsee populistipresidentti. Toisaalta useissa sellaisissakin Euroopan maissa, joissa populistit eivät ole vallassa, he ovat nousseet lähelle sitä: toiselle kierrokselle presidentinvaalissa, merkittävään oppositioasemaan tai kansanäänestyksen kampanjajohtajiksi. Vasemmistolaisen, oikeistolaisen ja keskustalaisen populismin nousu vaikuttaa myös valtavirran puolueiden politiikkaan.
Tutkijoiden mukaan hyvä taloustilanne ei välttämättä rajoita populismin nousua, jos vauraus ei jakaannu tasaisesti. He nostavat brittien EU-eron ja Donald Trumpin presidenttiyden esimerkeiksi tästä.
– Rahkosen mukaan myös se, että nuoret eivät äänestä, koituu populistipuolueille kohtalokkaaksi. Kansalaisten epäluulo ja sitoutumattomuus parlamentaariseen järjestelmään ovat populisteille kuitenkin useammin voimavara kuin rasite.
– Tuoreiden tutkimusten mukaan populismi vetoaa myös suomalaisnuoriin. Tutkimukset kertovat, että juuri nuorimmat sukupolvet ajattelisivat aiempia sukupolvia autoritaarisemmin ja oikeistolaisemmin Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
