Hallituksen reformiministerityöryhmä on käsitellyt tänään kokouksessaan virkamiesten ehdotuksia valinnanvapauslain korjaamiseksi.
– Valinnanvapauden on tarkoitus tulla voimaan, mutta mitkä työkalut otetaan missäkin vaiheessa käyttöön valinnanvapauden lisäämiseksi, niistä keskustellaan, sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoo Verkkouutisille.
Kokoomuksen sotesta vastaava ministeri korostaa, että jo ennen valinnanvapauslain lähettämistä lausuntokierrokselle tiedossa oli, että lakiluonnoksessa on korjattavaa.
– Päätettiin, että jo lausuntokierroksen aikana korjataan siinä olevia haasteita. Virkamiehet tekevät sitä työtä, mitä heidän on toivottu tekevän matkan varrella, ettei jäädä odottamaan lausuntoja, Risikko sanoo.
Risikon mielestä oli kuitenkin harmittavaa, että hän sai lukea virkamiesten korjausehdotuksista Suomen Kuvalehdestä tiistaina ennen kuin hän ministerinä oli saanut virkamiesten muistion.
– Se käytiin läpi, niin kuin heidän ehdotuksensakin. Me emme ottaneet siihen vielä lopullista kantaa. Sitä mietitään vielä seuraavaan kokoukseen, Risikko kertoo.
Reformiministerit kokoontuvat seuraavan kerran ensi viikon torstaina.
Sote-keskukset saattavat aloittaa suunniteltua myöhemmin
Virkamiesten tehtävänä oli pohtia, miten yhdenvertaisuus varmistetaan, miten palveluntuottajille maksetaan korvauksia ja miten valinnanvapaus rahoitetaan sekä aikataulua.
– He ovat pohtineet vaihtoehtoja. Siitä olen tyytyväinen, että valinnanvapaus tulee voimaan vuonna 2019 tällä suunnitelmalla. Eli kyllä valinnanvapaus tulee, mutta miten se toteutetaan, ettei tule liian kiire, Risikko sanoo.
Ministerityöryhmässä keskustellaan vielä, otetaanko kaikki valinnanvapauden työkalut eli maksuseteli, asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti ja sote-keskukset käyttöön samaan aikaan vai porrastetusti. Tätä esitystä virkamiehet vielä tarkentavat.
– Mitään ei ole vielä päätetty, mutta virkamiehet ovat aprikoineet erilaisia vaihtoehtoja.
Verkkouutisten tietojen mukaan porrastaminen voisi tarkoittaa sitä, että maksuseteli, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön aiemmin ja sote-keskukset vasta myöhemmin. Tällainen ratkaisu antaisi maakunnille aikaa perustaa sote-keskuksia, ennen kuin markkinat avataan myös yksityisille ja kolmannen sektorin toimijoille.
Uusien maakuntien on tarkoitus aloittaa 1.1.2019 ja lausuntokierroksella olevan lakiluonnoksen mukaan valinnanvapaus tulisi voimaan samana päivänä, eli asiakkaat saisivat valita yksityisen, julkisen tai kolmannen sektori ylläpitämän sote-keskuksen. Maakuntien pitäisi yhtiöittää ja siirtää valinnanvapauslaissa määritellyt palvelut sote-keskusten ja hammashoitoloiden tuotettavaksi vuoteen 2021 mennessä.
Monet, erityisesti julkisen sektorin toimijat, ovat olleet hyvin huolissaan siitä, että yksityinen sektori ehtii houkutella asiakkaat ennen kuin julkinen puoli saa sote-keskuksensa toimintaan. Sen vuoksi valinnanvapautta haluttaisiin lykätä.
Valinnanvapauden lykkääminen siirtäisi koko uudistusta
Risikko painottaa, että maakuntahallintoa, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja tuottamista sekä valinnanvapautta täytyy käsitellä eduskunnassa yhtä aikaa.
– Näitä täytyy käsitellä eduskunnassa kokonaisuutena. Maakuntahallinto, soten järjestäminen ja tuottaminen ja valinnanvapauslaki ovat yksi kokonaisuus.
Mikäli valinnanvapautta lykättäisiin, niin silloin Risikon mielestä pitäisi lykätä koko kokonaisuutta.
– Tämä on kokonaisuus. Ja kokonaisuutena se pitää pitääkin, hän toteaa.
Risikon mukaan valinnanvapauslakiluonnoksessa olevia ongelmia korjataan, ja sitten laki lähtee aikataulussaan eduskuntaan tänä keväänä.
