Todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa lisätään. Pääsykokeita muutetaan siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Hakeminen helpottuu ja tarve osallistua valmennuskursseille poistuu, opetus- ja kulttuuriministeriö sanoo tiedotteessaan.
– Olemme korkeakoulujen kanssa hyvässä yhteistyössä sopineet kehittämistoimista, jotka selkeyttävät ja helpottavat korkeakoulutukseen hakeutumista. Korkeakouluihin voi entistä useammin hakea ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella ilman muita suorituksia. Opiskelijavalinta pääsykokeiden avulla on kuitenkin edelleen mahdollista, mutta pääsykokeisiin valmistautuminenkin kevenee, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kertoo.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista.
Pidemmällä aikavälillä korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintojaan vuoteen 2020 mennessä siten, että kulttuuri- ja taidealoja lukuun ottamatta nykyistä merkittävästi suurempi osa opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla.
Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Uudistusta tukee ministeriön mukaan myös se, että ylioppilastutkinnon hyväksyttyjen kokeiden uusimismahdollisuuksia lisätään.
Korkeakoulut päättävät, valitsevatko ne vuodesta 2020 alkaen todistusvalinnalla opiskelijoita ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen perusteella vai vain ylioppilastutkinnon perusteella.
Todistusvalinnan lisäksi järjestetään jatkossakin valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Korkeakoulut luopuvat yhteispistevalinnasta, jossa valinta perustuu sekä todistukseen että pääsykokeeseen.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät useille aloille yhteisiä pääsykokeita. Kokeissa arvioidaan valmiuksia ja kyvykkyyttä korkeakouluopintoihin, mutta ei korkeakouluopintojen sisältöjä.
Todistusvalinnassa valituille tai pääsykokeen osana voidaan lisäksi järjestää soveltuvuuskoe, jos se on kyseisessä koulutuksessa tutkimustiedon pohjalta perusteltua.
– Opiskelijavalintojen kehittämisessä otetaan huomioon myös mahdollisuudet elinikäisen oppimiseen. Se, että avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen kautta voisi elämän eri vaiheissa päästä tutkinto-opiskelijaksi, on tästä hyvä esimerkki, Lehikoinen sanoo.
Korkeakoulut kehittävät myös korkeakouluissa jo opiskelevien mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai korkeakoulua opintojen aikana.
Niin ikään elinikäisen oppimisen turvaamiseksi kehitetään tutkinnon jo suorittaneille reittejä uusiin korkeakouluopintoihin.
Korkeakoulut tekevät valintaperusteita koskevat päätökset jatkossa siten, että erityisesti todistusten hyödyntämisen osalta valintaperusteet ovat toisen asteen opinnot aloittavien tiedossa.
