PS:n Niikko vastustaa Helsingin suurmoskeijaa kansallisen edun nimissä

Kansanedustaja Mika Niikko (ps.) näkee, että Suomessa voidaan ottaa opiksi Brysselin tapahtumista.

  • LKS 20151216 Perussuomalaisten Mika Niikko puhumassa budjetin palautekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskiviikkona 16. joulukuuta 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

    Kansanedustaja Mika Niikko (ps.).

    ()

– Brysselin terrori-iskut herättivät päättäjät etsimään turvallisuudentunnetta vahvistavia ratkaisuja EU:ssa. Vaatimus integraation lisäämisestä ei ratkaise ongelmia. Kansainvälinen yhteistyö tukee torjuntaa, mutta vastuu on kansallinen. Terrorismin torjunnassa tarvitaan rajoja ja itsenäisiä valtioita. On kyettävä kansallista etua koskeviin itsenäisiin päätöksiin, Mika Niikko kirjoittaa blogissaan.

– Rauhanmarssit ja vihapuheiden tuomitseminen eivät riitä erilaisten kulttuurien sulattamiseksi yhteen. Kansalaisten pelkoa eivät puheet lievennä. Julistuksien sijaan useimmat odottavat kansallisia toimenpiteitä länsimaisen kulttuurin, vapauden ja rauhan turvaamiseksi.

Niikko toteaa, että Suojelupoliisin listoilla on noin 300 Suomessa asuvaa henkilöä, joilla on konkreettisia kytköksiä terrorismiin tai radikaalin islamistiseen ideologiaan. Konfliktialueille matkustaneita on jo yli 70.

– Kansallisen edun nimissä terrorismiin millään tavoin osallistuneet ei-suomalaiset tai kaksoiskansalaisuuden omaavat tulee poistaa maasta. Tämä on kaikkien, myös islaminuskoisten etu. Kansainvälisten sopimusten ja omien lakien tulkinnasta ei saa tulla niin pyhää, että ne estävät itsenäistä valtiota ennaltaehkäisemään terroriteot Suomessa. Linja on nopeasti muututtava, sillä hiekka tiimalasissa käy vähiin, Niikko kirjoittaa.

Hän sanoo, että useat Euroopan valtiot, kuten Belgia on pitkään yrittänyt avokätisellä suvaitsevaisuudella kotouttaa muslimitaustaisia maahanmuuttajia.

– Tulokset kulttuurien yhteen saamiseksi ovat päinvastaisia kuin tavoiteltu "rauhaisa rinnakkaiselo", Niikko sanoo.

– Moskeijoita täynnä olevassa Molenbeekissa kasvaa terroristeja ja ISIS:n taistelijoita. Molenbeekissa on noin 25 moskeijaa, joista lähes kaikki ovat sunnimoskeijoita ja täten mitä ilmeisimmin saudien kontrollissa, hän jatkaa.

Niikko huomauttaa, että Brysselissä on ollut suurmoskeija jo vuodesta 1978. Suurmoskeija syntyi Belgian ja Saudi-Arabian kuninkaiden yhteisen sopimuksen nojalla. Saudit rahoittivat hankkeen.

– Jos olemme kykeneviä oppimaan muiden virhearvioinneista, emme salli suurmoskeijaa Helsinkiin. Täällä puuhattu moskeijakompleksi palvelu- ja konferenssikeskuksineen muistuttaa Brysselin vastaavaa, josta käsin on vuosikymmeniä - korupuheista huolimatta - tuettu radikalisoitumista sekä rahoin että opetuksin.

– Monet muslimitkaan eivät halua suurmoskeijaa Suomeen. Persianlahden sunnien rahoittamana siitä tulisi sunnien valtaklikki keskelle pääkaupunkiamme. Se rantauttaisi sunnien ja shiiojen välisen vastakkainasettelun ja sorron aiempaa voimakkaampana myös tänne.

Uusi laki Itävallassa kieltää moskeijoiden ulkomaalaisen rahoituksen ja edellyttää imaameilta itävaltalaista koulutusta sekä saksan taitoa.

– Itävallan linjassa on järkeä. He näkevät valtapelin ja reagoivat. Mikäli Helsingin kaupunki ei ymmärrä tehdä kansallisia etuja koskevia johtopäätöksiä suurmoskeijan suhteen, tulee hallituksen puuttua asiaan, Niikko vaatii.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.