Lähiruuan ykköstuote on peruna – kaupasta vain ei aina löydy tuttua lajiketta

Peruna on Suomessa perusruokaa, mutta kuluttaja ei aina löydä kaupasta tutuksi tullutta lajiketta, sillä viljelijä vaihtaa lajiketta viljelykestävyyden ja laadun mukaan.

  • LKS 20150628 Varhaisperunaa, lajike Solist, Kalajoen Himangalla 26. kesäkuuta 2015. Kuinka poikkeuksellisen kolea kesäkuu on ollut ja miten se on vaikuttanut esimerkiksi viljelykasveihin? LEHTIKUVA Roni Rekomaa

    Varhaisperunaa, lajike Solist, Kalajoen Himangalla.

    ()

Maataloustuottajain keskusliiton MTK:n mukaan peruna on Suomessa perusruokaa ja tuoreen lähiruoan ykköstuote.

Uusia perunalajikkeita jalostetaan nykyään käyttötarkoituksen, maun, satoisuuden ja viljelykestävyyden vuoksi. Perunanviljelijä vaihtaa MTK:n mukaan tutusta lajikkeesta toiseen, jos jonkin lajikkeen viljelykestävyys ajan myötä heikkenee ja kun saadaan uusia, aiempaa parempia lajikkeita.

Tästä johtuen kuluttaja ei MTK:n mukaan aina löydä kaupasta juuri hänelle tutuksi tullutta lajiketta.

Merkittävä osuus perunasta tarjotaan MTK:n mukaan nykyään henkilöstöravintoloissa ja kouluruokailussa, ja nämä perunat ammattilaiset hankkivat useimmiten perunakuorimoista valmiiksi kuorittuina.

MTK myös arvioi, että erilaisten perunajalosteiden käyttö lisääntyy sekä ammatti- että kotikeittiöissä.

Viime vuonna Suomessa viljeltiin perunaa noin 22 000 hehtaaria. Tästä ruokaperunaa on 10 000, ruokateollisuusperunaa 3 150, tärkkelysperunaa 6 300, varhaisperunaa 780 ja sertifioitua siemenperunaa 1 100 hehtaaria.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.